Euroopan komissio on julkaissut vertailukelpoiset tiedot jäsenvaltioiden ja EU:n välisistä tuloista ja menoista vuodelta 2013. Edellisvuosien tapaan Suomi kuuluu EU-budjetin nettomaksajien joukkoon.
Suomi oli nettosaaja suhteessa unionin budjettiin vuosina 1996, 1997 ja 2000.
Suomen nettomaksu Euroopan unionille vuonna 2013 oli 604 miljoonaa euroa eli noin 112 euroa asukasta kohden. Nettomaksu aleni noin 55 miljoonalla eurolla vuodesta 2012, jolloin se oli noin 659 miljoonaa euroa.
Suomi keskimääräistä pienempi nettomaksaja
Jäsenvaltioiden nettoasemat heijastavat osaltaan jäsenvaltioiden välisiä varallisuuseroja. Nettoasema ei kuitenkaan tuo esiin kaikkia EU-jäsenyyden hyötyjä. Muun muassa sisämarkkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta koituvat edut eivät näy nettoasemassa.
Vuonna 2013 Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,63%. Suomeen palautuneen EU-rahoituksen suhteellinen osuus oli 1,11% EU-budjetista.
Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon vuonna 2013 olivat Ruotsi (-0,51%), Tanska (-0,49%) ja Saksa (-0,49%). Ranskan nettomaksu suhteessa bruttokansantuloon oli -0,40%.
Nettomaksajien keskimääräinen nettoasema oli vuonna 2013 -0,39% bruttokansantulosta, joten Suomen nettoasema (-0,31%) jäi edellisvuoden tapaan keskimääräistä hieman pienemmäksi.
Suurimmat nettosaajat bruttokansantuloon suhteutettuna olivat Unkari (5,33%), Liettua (4,54%), ja Viro (4,33%).
Suomen saama rahoitus kasvoi
Suomen EU-budjetista saama rahoitus kasvoi edellisvuodesta yhteensä noin 173 miljoonalla eurolla. Kasvu selittyi ensisijaisesti Suomen rakennepolitiikan tukien kasvulla.
Rakennepoliittiset tuet kasvoivat noin 120 miljoonalla. Suomen EU-tuki maatalouden suoriin tukiin ja markkinamenoihin laski noin 10 miljoonalla eurolla, mutta maaseudun kehittämiseen kohdistuva rahoitus kasvoi 25 miljoonalla eurolla.
lehti 