Kouluampumisten takana on säännönmukaisesti nuori, joka on syrjäytetty yhteisön ulkopuolelle. Näin totesi Helsingin yliopiston professori Matti Kortteinen Helsingissä tiistaina.
Keskustelutilaisuudessa tutkijat pohtivat muun muassa taannoisen Helsingin yliopistoon kohdistuneen pommiuhkauksen sekä Kauhajoen ja Jokelan kouluampumisten taustoja ja niiden yhteiskunnallista merkitystä.
– Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan kaikki maan koulusurmaajat elivät tiiviissä maaseutumaisissa yhteisöissä. Tyypillistä on, että he kokivat tulleensa suljetuksi yhteisön ulkopuolelle, Kortteinen selvittää.
Yhteisöstä ulos sulkeminen on hänen mukaansa psyykkisesti erittäin raskasta ja aiheuttaa joko äärimmäistä masennusta tai hirvittävää raivoa. Aseen saamisen helppous ja valvonnan puute saavat nuoren tekemään rankkojakin tekoja.
Kiusaamiselle sokeudutaan
Kouluampujia oli kiusattu koulussa.
Koulututkija, yliopistonlehtori Tarja Tolonen pitää Suomen koulujen kiusaamistilastoja järkyttävinä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tutkinut asiaa kouluterveyskyselyllä.
– Kyselyn perusteella perus- ja toisen asteen kouluissa 60-90 prosenttia kiusatuista kokee, että kiusaamiseen ei olla puututtu.
Ympäristön arvojärjestys ja kulttuuri siirtyvät myös paikalliseen kouluun, jolloin kiusaamista pidetään luonnollisena.
Tolosen mukaan tämä selittää, miksi kiusaamiselle sokeudutaan.
Suomiko Euroopan Yhdysvallat?
Suomessa on maailman kolmanneksi eniten aseita väkilukuun nähden. Vain Yhdysvallat ja Jemen ovat edellä.
– Suomi ja Saksa johtavat Euroopan kouluampumistilastoja. Yhdysvallat on niiden yläpuolella omassa kastissaan, yliopistonlehtori, terrorismin tutkija Leena Malkki toteaa.
Hän arvioi, että suomalaisia nuoria saattaa puhutella yhdysvaltalainen malli, jossa mies puolustaa kunniaansa väkivallalla.
Suomessa vihaa ja häpeää puretaan väkivaltaisesti myös itsemurhina.
– Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat järkyttävän korkeat: vuosittain noin sata nuorta surmaa itsensä. Joka itsemurhaa kohti on noin 15 yritystä, rikosoikeuden professori, dekaani Kimmo Nuotio toteaa.
Huomiolla ansaitaan sosiaalista arvoa
Viestinnän dosentti Johanna Sumiala toteaa nuorten väkivallan tekojen seuraavan ”terrorismin logiikkaa”. Siinä haetaan vihan purkauksille mahdollisimman suurta näkyvyyttä.
Sumiala pitää ampumistapauksia ”huomiotalouden” pimeänä puolena.
– Nuoret hakevat näkyvyyttä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Huomiolla ja näkyvyydellä mitataan jatkuvasti yksilön sosiaalista arvoa, Sumiala luonnehtii.
– Olemme kaikki osa sitä kulttuuria.
uutiskirje 
