Suomi ja osittain koko Eurooppa alkaa elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksen puheenjohtajan Ilpo Kokkilan mukaan muistuttaa ulkoilmamuseota, jota meillä ei ole varaa pitää yllä.
EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokouksessa Turussa Kokkila manasi synkkiä näkymiä ja vaati suunnanmuutoksia niin poliitikkojen kuin ammattiliittojen toimintaan. Kokkilan teeseissä ei ollut kovin paljon uutta sisältöä, mutta äänenpainot ovat koventuneet.
– Aikaa käytetään kansantalouden kannalta haitallisten populististen asioiden edistämiseen, kuten oppivelvollisuusiän nostamiseen, eläkeyhtiöiden hallintoa haittaavaan lakiuudistukseen ja eläkkeiden korotukseen äänien keräämisen toivossa. Esimerkiksi oppivelvollisuusiän korottamisen sijaan rahat pitäisi käyttää nuorten työnteon kannustamiseen oppisopimusten kautta.
Nykyisillä eväillä ei Kokkilan mukaan saada maata nousemaan ylös siitä syvästä kuopasta, joka on osittain itse kaivattu.
– Meillä on edessämme haastava syksy. Poliittinen tilanne on hankala – vaaleihin on aikaa kahdeksan kuukautta, päähallituspuolueilla on uudet puheenjohtajat ja houkutus välttää ikäviä päätöksiä voi olla suuri. Ennuste on, että joudumme syksyn mittaan lujille, jos haluamme puolustaa Suomen elinkeinoelämän ja siinä samalla kaikkien suomalaisten etua.
Laiskojen yhteiskunta
Kokkilan muistutti, että Suomessa on vuosikymmeniä eletty konsensushengessä politiikassa ja työmarkkinoilla.
– Useimmiten sopu näyttää syntyneen lisäämällä sosiaaliturvaa, vapaa-aikaa, palkkaa, työntekijöiden oikeuksia tai ”hyvinvointia” jossain muussa merkityksessä. Lopputuloksena on yhteiskunta, joka on vähitellen ottanut vastuulleen ihmisten hyvinvoinnin aamusta iltaan ja kehdosta hautaan.
– Seurauksena on monien ihmisten passivoituminen ja jopa tarkoituksellinen heittäytyminen turvaverkkojen varaan työssä tai vapaa-aikana työnsä tunnollisesti hoitavien ihmisten kustannuksella.
Suomen julkinen sektori on Kokkilan mukaan paisunut rajusti yli kantokyvyn. Hän vaati kuntien tehtävien karsintaa sote-uudistuksen yhteydessä.
Pelisääntöjä muutettava
Työllisyys- ja kasvusopimus oli Kokkilan mukaan mielessä käännepiste. Siinä sovittiin erittäin maltillisista palkankorotuksista ja työelämän pelisääntöjen uudistamisesta.
– Toistaiseksi vain palkankorotusosa on toteutunut. Mikäli pelisääntöjen uudistus ei toteudu, se oli huono sopimus, koska toistaiseksi se on sitonut vain toista osapuolta. Työpaikoilla ja firmoissa ei voida jatkaa näin. Muutos on saatava aikaan. Minusta sen voi tehdä vain yhdessä.
Tärkeä osa työllisyys- ja kasvusopimusta oli Kokkilan mukaan yhteisymmärrys siitä, että neuvottelujärjestelmämme on uudistamisen tarpeessa.
– Neuvotteluissa pitää saada ratkaisu syntymään mahdollisimman pikaisesti syksyn aikana.
Lakkosakot ylös
Laittomat lakot vaarantavat Kokkilan mukaan koko sopimusjärjestelmämme uskottavuuden ja laillisuuden kunnioittamisen perinteen, joka on ollut yksi Suomen vahvuuksista.
– Suomessa on viime vuosina ollut keskimäärin yli 100 laitonta työtaistelua vuodessa. Tilanne on kestämätön esimerkiksi naapurimaahamme Ruotsiin verrattuna, jossa laittomia lakkoja ei ole käytännössä lainkaan.
Kokkila pitää laittomista lakoista tuomittavia lakkosakkoja merkityksettömän pieninä eli keskimäärin muutaman tuhannen euron suuruisia. Yrityksille hänen mukaansa niistä voi koitua jopa miljoonien suuruisia vahinkojae.
– Normaalin oikeustajun mukaista olisi, että laittomaan toimintaan syyllistynyt joutuisi korvaamaan aiheuttamansa vahingot. Niin muissa lainrikkomistapauksissa toimitaan.
uutiskirje 
