KT Kuntatyönantajien osaamis- ja työvoimatarvetiedustelun mukaan kunnat ja kuntayhtymät tarvitsevat arviolta 13 000 uutta työntekijää kuluvan vuoden aikana. Tämä on 700 henkilöä vähemmän kuin mitä kunnat ja kuntayhtymät arvioivat tarvitsevansa vuoden 2012 rekrytointi- ja osaamistarvetiedustelussa. Rekrytointitarve selittyy pitkälti eläköitymisellä.
Väestön ikääntyminen näkyy siinä, että kuntien ja kuntayhtymien työvoimatarpeet kohdistuvat sosiaali- ja terveysalan eri koulutusasteille. Rekrytoinneista 42 prosenttia tehdään terveysalalle. Rekrytointitarve on kuitenkin laskenut merkittävästi sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymissä. Tiedustelun mukaan rekrytoitavasta henkilöstöstä 49 prosenttia palkataan yli tuhannen työntekijän kuntiin.
Henkilöstömäärän arvioidaan laskevan
Tiedustelun mukaan kunta-alan henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän vuosina 2013–2020 noin 18 000 palkansaajalla. Varsinkin määräaikaisia palvelussuhteita aiotaan vähentää kunnissa ja kuntayhtymissä, mutta henkilöstövähennyksiä tehdään myös vakituisista tehtävistä.
– Vaikka henkilöstömäärä vähenee, kunta-alalla näyttää riittävän työtä nyt tehdyn tiedustelun perusteella, toteaa KT:n projektipäällikkö Sirpa Sivonen.
Tiedusteluun vastanneissa kunnissa ja kuntayhtymissä henkilöstömuutokset selittyvät pääasiassa toiminnan siirtymisellä toiseen kuntaan tai kuntayhtymään, kunta- ja palvelurakenteen muutoksilla tai taloudellisilla syillä.
Kyselyyn vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä 21 prosenttia käyttää palvelujen tuottamiseen vuokratyöntekijöitä, joita oli yhteensä noin 3 900 henkilöä. Tiedusteluun vastanneet arvioivat vuokratyöntekijöiden määrän vähenevän. Ostopalveluiden käytön sen sijaan odotetaan lisääntyvän.
Sosiaali- ja terveysalan ja opetusalan osaajista pulaa
Kuntatyönantajista 67 prosenttia on kokenut jonkin tehtävän kohdalla rekrytointivaikeuksia. Yleisimpiä ne ovat yli tuhannen työntekijän kunnissa ja sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymissä.
Vaikeinta rekrytointi on sosiaalityöntekijän, erikoislääkärin, terveyskeskuslääkärin, hammaslääkärin/terveyskeskushammaslääkärin, psykologin, sairaanhoitajan ja erityisluokanopettajan/erityisopettajan tehtäviin. Vaikeuksia koetaan myös lastentarhanopettajan, perhepäivähoitajan, ammatillisen koulutuksen lehtorin, lähi- ja perushoitajan, puheterapeutin ja erityislastentarhanopettajan tehtäviin rekrytoitaessa.
Rekrytointia vaikeuttaa eniten hakijoiden puute. Merkittäviä rekrytointiin vaikuttavia tekijöitä olivat myös hakijoiden osaamiseen ja soveltuvuuteen, kelpoisuusehtoihin sekä palkkatasoon liittyvät syyt.
Projektipäällikkö Sirpa Sivonen pitää merkillisenä, että rekrytointivaikeudet kohdentuvat vuodesta toiseen samoihin ammattiryhmiin. Hän kannustaakin kuntia ja kuntayhtymiä osallistumaan alueelliseen ja valtakunnalliseen yhteistyöhön ja koulutussuunnitteluun koulutuksenjärjestäjien ja maakuntaliittojen kanssa.
Suomessa on 320 kuntaa ja noin 130 kuntayhtymää, joiden palveluksessa työskentelee kaikkiaan noin 432 000 henkilöä.