Turun yliopistollisen keskussairaalan sisätautiylilääkärin Jan Sundellin mukaan kyse on aikuisiän diabetekseen verrattavasta ongelmasta – kansantaudista, jonka seuraukset maksetaan veronmaksajien pussista.
Suomen miljoonasta ikääntyneestä vähintään lihaskadon esiasteesta kärsii 45 prosenttia.
Tämä on Sundellin mukaan valtava kansanterveydellinen ongelma.
– Ikääntyvän terveyttä kartoitetaan esimerkiksi verenpaineen, sokereiden ja rasva-arvojen näkökulmasta, mutta lihaskunnon seuranta laiminlyödään.
Yhteiskunta maksaa ongelmasta kalliin hinnan, kun ikääntyvä ei lihaskadon vuoksi enää kykene suoriutumaan päivittäisistä toimistaan ilman apua.
– Tämä lisää omaishoitajien, kotisairaanhoidon ja kotiavun tarvetta. Lihaskadosta kärsivät kuormittavat myös sekä sairaaloita että vanhainkoteja.
Iskee salakavalasti
Iän karttuessa fyysinen kunto heikkenee monista syistä. Hormonaaliset muutokset vaikuttavat niin miesten kuin naistenkin lihaskuntoon, kun estrogeeni- ja testosteronitasot alenevat. Naisilla muutokset alkavat noin viidenkymmenen vuoden iässä, miehillä taas maltillisemmin, mutta jo vuosikymmentä aiemmin. Lihaskatoa lisäävät myös liikunnan puute ja heikko ravitsemus.
Hoitamattomana jopa sänkyyn sitova lihaskato hiipii ikääntyvän elämään usein vähitellen ja huomaamatta.
– Pikkuhiljaa voimat eivät enää riitäkään arkiaskareisiin, ja ajan myötä esimerkiksi portaiden nouseminen muuttuu mahdottomaksi. Pahimmassa tapauksessa ihminen päätyy vuodehoidokiksi.
Liikunta olennaista
Lihaskatoa vastaan käydään hoitamalla ensin mahdolliset taustalla vaikuttavat sairaudet. Myös hormonitasoja voidaan korjata lääkehoidon keinoin.
– Naisille tarjottava hormonikorvaushoito alkaa olla jo tuttua, mutta myös miehille on alettu tarjoamaan yhä enemmän testosteronikorvaushoitoja.
Sundellin mukaan kaikkein tärkeintä ikääntymiseen liittyvän lihaskadon hoidossa on kuitenkin liikunta ja oikeanlainen ravitsemus.
– Erityisesti lihasvoimaharjoittelu on tärkeää. Ruuassa on myös oltava riittävästi kaloreita ja proteiinia, josta lihakset rakentuvat.