YK:n määrittelemät lasten oikeudet eivät toteudu Suomessa täysimääräisesti, kertoo perjantaina julkistettu lapsiperheiden hyvinvointitutkimus. Syinä ovat lapsiperheiden tulo-, terveys- ja hyvinvointierot, sitkeä köyhyys, työelämän kiire, päihteet, yksinäisyys ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimimattomuus.
Suomessa samaan aikaan suurin osa lapsista voi hyvin ja elää ehkä parempaa lapsuutta kuin mikään aikaisemmista lapsipolvista, mutta merkittävä osa suomalaislapsista voi huonosti ja kärsii kasautuvista ongelmista, kirjoittaa THL:n pääjohtaja Juhani Eskola tutkimus yhteen vetävän kirjan esipuheessa. Eskolan mukaan ikääntyvällä Suomella ei kuitenkaan ole varaa antaa yhdenkään lapsen syrjäytyä.
Oikeus hoivaan ja suojeluun epävarma
Molempien vanhempien työssäkäynti, työelämän kiire, ylityöt ja määräaikaiset työsuhteet rajoittavat lasten oikeutta hoivaan ja suojeluun. Johanna Lammi-Taskula ja Minna Salmi kertovat, että kaksi viidestä vanhemmasta tuntee laiminlyövänsä perhettään työn vuoksi, ja yhtä moni on huolissaan omasta jaksamisestaan. Epätyypillistä työaikaa tekevillä on perheen ja työssäkäynnin yhdistäminen erityisen vaikeaa.
Vanhempien sosioekonominen asema, koulutus, taloudellinen ja terveydellinen tilanne sekä muutokset perhesuhteessa vaikuttavat lasten kouluttautumiseen ja hyvinvointiin, kirjoittavat Reija Paananen ja Mika Gissler. Vanhemman kuolema, sairastuminen, mielenterveyden ongelmat tai työttömyys näkyvät lasten hyvinvoinnin ja mielenterveyden ongelmina.
Kuormittuneet palvelut eivät tasaa eriarvoa
Palvelujen antaman tuen kokevat kaikkein riittämättömimpinä ne perheet, jotka tarvitsisivat ja hyötyisivät tuesta eniten, kirjoittaa Marja-Leena Perälä kollegoineen. Hyvässä asemassa olevat perheet kokevat palvelut useimmiten riittäviksi.
Erityisen vaikea tilanne on mielenterveydessä, sillä suuri osa lapsista ja nuorista, joilla on mielenterveyden ongelmia, ei ole saanut mitään hoitoa, kirjoittavat Päivi Santalahti ja Mauri Marttunen.
Päivähoitopalvelut antavat pienten lasten vanhemmille mahdollisuuden käydä työssä ja kohentaa perheen toimeentuloa ja elinoloja. Kuitenkin korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ovat useammin hoidossa päiväkodissa, kertoo Marjatta Kekkonen. Lasten kotihoito ja perhepäivähoito ovat yleisempiä vähemmän koulutetuissa perheissä.
Myönteistä on, että lapset ja nuoret osallistuvat todennäköisesti aiempaa enemmän omaa hyvinvointiaan koskeviin keskusteluihin. Myös pienten lasten terveydentila on hyvä, joskin yläkouluiässä tilanne jo heikkenee. Edelleen lastensuojelulla voidaan tasata lasten lähtökohtien aiheuttamia eroja ja vähentää joskus ratkaisevasti eriarvoisuutta.
Lapsiköyhyys lisääntynyt
Viime vuosina lapsiperheiden tulokehitys on ollut hieman muita kotitalouksia parempaa. Kuitenkin lapsiköyhyys on edelleen lähes kolminkertainen verrattuna 20 vuoden takaiseen ja se periytyy vahvasti. Köyhyysriski on suurin monilapsisissa ja yhden huoltajan perheissä.
Miksi lakien ja sopimusten turvaamat oikeudet eivät näytä toteutuvan täysimääräisinä? Resepti lasten ja heidän perheidensä hyvinvointiin on sinänsä yksinkertainen: tarvitaan kohtuullinen toimeentulo, aikaa huolenpitoon ja riittäviä palveluita vanhemmuuden tueksi. Nämä perhepolitiikan periaatteet hyväksytään laajasti yli puoluerajojen.
THL:n mukaan näyttää siltä, että perheitä kuormittavat ennen muuta työelämän muutokset ja riittämätön vanhemmuuden tuki. Perhepolitiikassa olisi jatkossa olennaista arvioida palvelujen ja tulonsiirtojen kokonaisvaikutukset lasten ja perheiden hyvinvointiin.
lehti 