Todellinen yhteistyötarjous tulee Puuliiton vasemmistosta

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Puuliiton vaaleissa ehdolla olevalla Tero Aaltosella, 36, on pitkä kokemus liiton edustamisesta: 17 vuoden työurastaan hän on ollut pääluottamusmiehenä kuusi vuotta ja nyt hän toimii varaluottamusmiehenä. Porvoolaisen C. E. Lindgrenin tehdas kuuluu harja- ja sivellinalaan, jolla on Suomessa vain satakunta työntekijää mutta oma työehtosopimus.

Aaltonen oli edustajana jo Puuliiton viimeisellä liittokokouskaudella, joka päättyi ensimmäisen valtuuston valintaan vuonna 2009. Tuolloin voimasuhteet säilytettiin sopuvaalilla, joten nyt ovat vuorossa ensimmäiset valtuustovaalit. Sosiaalidemokraateilla on liitossa 62 prosentin enemmistö ja vasemmistolla 34 prosenttia kannatuksesta.

Kulunutta valtuustokautta Aaltonen luonnehtii hiljaiseksi:

– On ollut paljon puheita ja vähän tekoja. Demarit ovat jyränneet isomman oikeudella.

Samaa näkyy Aaltosen mukaan työnantajien puolella Elinkeinoelämän keskusliiton sanelupolitiikassa, jonka mukana pomppii pienen harja- ja sivellinalankin työnantajia edustava liitto kuuntelematta edes edustamiaan työnantajia. Työntekijöiden kehitysehdotukset törmäävät monesti ehdottomuuden muuriin.

Vasemmiston Vahvasti jäsenten asialla -vaaliliitossa ovat mukana nyt myös keskusta ja sitoutumattomat. Aaltonen kannattaa toimivaa yhteistyötä liiton ohjenuoraksi, ja Puuliiton maaseutualoilla vahvan keskustan kanssa on hoidettu onnistuneesti yhteisiä asioita.

Kaverit tarpeen

Myös järvenpääläinen Jussi Nyman, 35, on mukana nykyisessä valtuustossa. Hän työskentelee viheralalla ja toimii kolmatta vuotta Vihervarikon luottamusmiehenä. Hän kertoo, että vasemmiston on ollut vaikea saada ehdotuksiaan Puuliiton enemmistödemarien läpi.

– Olin kerran johtokunnassa, emmekä saaneet siellä mitään parannuksia läpi työehtosopimusneuvotteluihin, Nyman sanoo.

Viheralalla tarvitaan hänen mukaansa palkankorotuksia, parannuksia työehtoihin ja puuttumista määräaikaisuuksien ketjuttamiseen. Myös ympärivuotisten työntekijöiden lomautukset ovat alan ongelma.

Nymanilla on yksinkertainen ratkaisu Puuliiton kahtiajakoon: kaikkien pitäisi olla kavereita. Ajatus on pieneltä viheralalta tulevalle luonnollinen, sillä päätöksiin tarvitaan aina yhteistyötä muiden ryhmien kanssa.

Vaaleissa on ratkaisun paikka.

– Meillä on periaatteessa hyvät mahdollisuudet vaalivoittoon ja vähintään nykyiseen kannatukseen, Nyman arvioi.

Kiistely ihmeellistä

Puuliiton vaalien ensikertalainen Nina Mäntylä, 36, on trukinkuljettaja ja työosaston luottamusmies Isku Teollisuudessa Lahdessa. Tehdas on suuri: tuotannossa työskentelee nelisensataa puuliittolaista.

Mäntylä kertoo olevansa ehdolla, koska hän haluaa, että työntekijän ääni kuuluu. Muutokset ovat tarpeen: esimerkiksi Iskussa käytetään tarvittaessa lain mahdollistamaa kymmenen tunnin työpäivää, joka on Mäntylän mukaan monelle liian raskas.

– Olisi parempi, että ne, jotka jaksavat, tekisivät vapaaehtoisesti ylityötä kuin että työnantaja käyttää direktio-oikeuttaan.

Mäntylä on nykyisissä oloissa huolissaan myös hiljaisen tiedon siirtymisestä kymmenien vuosien työkokemuksen hankkineilta työntekijöiltä nuoremmille.

Puuliiton ammattiosastossa ja SAK:n paikallisjärjestössä Mäntylä ei ole kohdannut jakoa demarienemmistöön ja vasemmiston vähemmistöön. Kuullessaan kokemuksista keskushallinnosta hän sanoo:

– On ihmeellistä, että kiistellään. Jäsenen asia on tärkein, ja jäsenten etua ajetaan.

Jussi Nyman arvioi, että demari-enemmistön johdolla valtuusto on keskittynyt jäsenkatoakin kokeneen liiton hengissäpysymisen kysymyksiin sen sijaan että olisi pohdittu uudistuksia.

Tero Aaltosta mietityttää valtuustovaalien näkymättömyys liiton toiminnassa:

– On ollut yllättävän hiljaista. Onko tarkoitus, että hiljentymällä asiat saadaan pysymään ennallaan?