KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Tuloerot syntyvät aliverotetuista pääomatuloista

Osinkoja on ollut vuosina 1993–2012 jaossa luonnollisille henkilöille 48 000 000 000 euroa. Kansalle ei pitänyt kertoa, että rikkaiden saamat osingot olivat verottomia.

Osinkoja on ollut vuosina 1993–2012 jaossa luonnollisille henkilöille 48 000 000 000 euroa. Kansalle ei pitänyt kertoa, että rikkaiden saamat osingot olivat verottomia. Kuva: all over press

Rikkaus on köyhyyden sukulainen, eikä ole rikkaita ilman köyhiä. Palkalla ja omalla työllä ei rikastu, vaan rikastuakseen pitää omia toisten tekemän työn tuloksia. Tällaisiin johtopäätöksiin päätyy Esko Seppänen uudessa kirjassaan Suomen rikkaat, ja seuraavat tiedot ovat kyseisestä kirjasta.

Esko Seppänen
13.9.2014 9.00

Varsin vähälle huomiolle ovat Suomessa jääneet Palkansaajien tutkimuslaitoksen Talous ja yhteiskunta -julkaisun tiedot tuloerojen merkittävän kasvun syistä:

”Tuloerojen kehitys Suomessa muuttui varsin dramaattisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Laman jälkeisellä kymmenvuotisjaksolla Suomen tuloerojen kasvu oli OECD-maiden nopeinta. Erityisesti 1990-luvun loppupuolella tapahtunut ylimpien tulojen kasvu oli poikkeuksellista Suomen taloushistoriassa.”

”Suomessa tuloerojen kasvun selittää suurelta osin suurituloisten tulo-osuuksien kasvu. Merkittävä osa tuosta kasvusta on johtunut pääomatulojen (tai pääomatuloiksi muunnettujen ansiotulojen) kasvusta.”

”Vaikka köyhien lukumäärä (mitattuna valitun köyhyysrajan alapuolelle jääneinä kotitalouksina) ei ole enää aivan viime vuosina kasvanut, köyhyys on kuitenkin edelleen syventynyt. Entistä köyhempien määrä on kasvanut.”

”Ylimmässä yhdessä prosentissa käytettävissä olevien tulojen kasvu on ollut voimakkaampaa kuin tuotannontekijätulojen. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman verotuksen merkittävää keventymistä aivan suurimmissa tuloissa.”

Kirjasta Suomen rikkaat löytyy vakuuttavaa todistusaineistoa näiden näkemysten tueksi.

Kapitalistit lypsäjinä

Entisaikaan miljoonien tuottaminen oli työvaltainen prosessi, jossa ne piti tehdä ihmistyöllä ja mieluiten muiden kuin miljonäärin itsensä työllä. Kun raha itsessään ei tuota mitään, pääoman omistajat ovat aina syöneet työntekijöiden kasaamasta kuormasta.

Kun ennen voitot säilöttiin yrityksiin käytettäväksi investointeihin ja uusiin työpaikkoihin, viimeisten 20 vuoden aikana omistajat ovat ottaneet yrityksistä ulos kaiken, mikä sieltä on irti lähtenyt mukaan lukien kaikkien aikaisempienkin sukupolvien työn tulokset. Yrityksistä ulos ottaminen tapahtuu osinkoja ulos ottamalla ja myymällä yrityksiin verottamattomilla rahoilla kerätyn omaisuuden.

Osingot ovat kuin maito, joka lypsetään lehmästä. Myyntivoitot taas tulevat pois myydystä oikeudesta lypsää sitä lehmää.

Pääomatulot ovat veroetuoikeutettua tuloa

Omaisuus poikii, kun se on astutettu verolainsäädännöllä.

Oheisesta taulukosta näkyy, että osingot ja myyntivoitot lähtivät rajuun kasvuun 1990-luvun alussa Liikasen ”Verotus kevenee” -verouudistuksen jälkeen.

Suomalaiset yritykset jakoivat kahdenkymmenen vuoden aikana 1971–1990, osinkoja yhteen laskien vain 3 400 miljoonaa euroa. Sitä seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana yritysten henkilöomistajat ovat ottaneet yrityksistä 44 000 miljoonan euron osingot ja noin 50 000 miljoonan euron myyntivoitot.

Oheinen taulukko kertoo, miten yrityksiä on tyhjennetty niiden omistajien aliverotetuiksi tuloiksi.

Luvut näyttävät ilmiselvän kehityssuunnan: osingot ja myyntivoitot ovat kasvaneet nopeasti ja vakiintuneet korkealle tasolle.

Tämä johtopäätös voidaan tehdä, vaikka Tilastokeskuksen laskemat koko kansantalouden osinkotiedot ja yksityisen pankkiiriliikkeen laskemat pörssiyhtiöiden osinkotiedot eivät ole 1990-luvun puolivälin lukujen osalta yhteensopivia.

On myös huomattava, että taulukossa myyntivoitot näyttäytyvät todellista alhaisempina, sillä niihin liittyvää verovapaata osuutta, 20 tai 40 prosentin hankintameno-olettamaa, Tilastokeskus sen paremmin kuin verohallintokaan ei ole kyennyt tilastoimaan.

Kannustimena myyntivoittojen maksimointi

Suurin osa pääomatuloista ei päädy luonnollisille henkilöille, vaan ne kulkeutuvat erilaisille yhteisöille, yleensä osakeyhtiöiltä osakeyhtiöille.

Jos omistaja omistaa osinkoja maksavan yrityksensä holding-yhtiön kautta, hänen osinkonsa eivät ole yleensä hänen verotettavaa tuloaan ennen kuin hän ottaa ne ulos holding-yhtiöstä joko sen maksamina osinkoina tai myymällä sen yhtiön ja siihen säilötyn omaisuuden käypään hintaan. Näitä holding-yhtiöihin varastoituja rahoja ei siten näy oheisen taulukon luvuissa.

Monet suuromistajat omistavat holding-yhtiönsä veroparatiiseissa ja kiertävät sillä tavalla suomalaiset verot.

Myyntivoitot ovat tapa rahastaa yhdellä kertaa yrityksistä niihin verottomasti kasattu omaisuus, ja itse asiassa yritysten keskeisin liiketoimintatapa on nykyisin myyntivoittojen maksimoiminen. Sellainen yritysomaisuuden rahaksimuutto on kasvattanut suomalaisen yhteiskunnan tuloeroja merkittävällä tavalla viimeisten 20 vuoden aikana ja tuottanut Suomeen uudet rikkaat.

Pääomatulot menevät vain pienelle osalle väestöä. Vuosittain luonnollisten henkilöiden kaikista osinkotuloista on noin 10 000 kanssaihmistämme saanut 40–50 prosenttia ja myyntivoitoista vähintään 40 prosenttia. Aivan viime vuosilta ei tätä rahojen keskittymistä kuitenkaan enää voi laskea tilastoista, mutta hyvin pienestä edunsaajajoukosta tässä kaikessa on kysymys.

”Verokanta on nolla”

Esko Ahon hallitus ajoi isolla jyrällä nelisen vuotta aikaisemmin tehdyn Erkki Liikasen ”verotuksen kevenemisenä” markkinoidun uudistuksen ylitse. Iiro Viinanen neuvoi eduskuntaa olemaan nousematta barrikadeille väittämään, että hallitus suosii omistavaa luokkaa ja hyysää ”kuponginleikkaajia, vuokrakiskureita, metsiä omistavia ökyisäntiä ja kapitalisteja”. Mutta juuri siitä tässä Ahon porvarihallituksen ”vuosisadan verouudistuksessa” oli perimmiltään kysymys.

Uudistuksen kova ydin oli se, että pääomatulojen verotus erotettiin ansiotulojen verotuksesta. Tätä erottelua ei aikaisemmin ollut ollut.

Veroguru Edward Andersson kirjoittaa: ”Pääomatuloverouudistuksessa tilanne muuttui ratkaisevasti.” ”Osingonsaaja saa osingon ilman lisäveroa, eli hänen oma verokantansa kotimaisista osingoista on 0.”

”Voitaisiin ajatella, että osinkotulon veroprosentiksi olisi voitu vahvistaa 0, jolloin hyvitysmenettelykään ei olisi tarpeen. Tällaista ratkaisua ei monista syistä kuitenkaan ole pidetty suotavana.” Hänen mielestään oli ”jo optisesti parempi”, että kaikki pääomatulot näyttivät olevan verolla, eikä ole vaikea arvata, mitä hän tarkoitti niillä ”monilla syillä”, jotka puhuivat osinkojen avointa nollaveroa vastaan. Kansalle ei pitänyt kertoa, että rikkaiden saamat osingot olivat verottomia.

Vuosina 1993–2004 kaikki luonnollisille henkilöille maksetut osingot olivat saajilleen täysin verottomia. Sen jälkeenkin osingot ovat olleet – ja ovat edelleen – osittain verovapaita.

Suurimmat osingot listaamattomista yhtiöistä

Osinkoja on ollut vuosina 1993–2012 jaossa lähes luonnollisille henkilöille 48 000 000 000 euroa. Se, että rahat on jaettu yhtiöistä niille, joille ne on jaettu, on elämää suomalaismetsissä, karhun naapurissa.

Kun poliittinen kiinnostus keskittyy nimenomaan pörssiyhtiöiden osinkoihin, joita saa paljon suurempi joukko kansalaisia kuin listaamattomien yritysten jakamaa rahaa, pitää huomata, että suurimman osan (yli 3/4) luonnollisten henkilöiden osingoista maksoivat listaamattomat yhtiöt. Ne eivät osingonjaostaan ja omistajiensa verovapaista tuloista isoa ääntä pidä.

Omaisuuden myynti- eli luovutusvoitot olivat käytännössä verovapaita vuoteen 1985 saakka. Sen jälkeen niitä on vähän veroteltu, mutta ei niin paljoa, että jokin omaisuus olisi siitä syystä jäänyt myymättä. Näitä aliverotettuja rahoja jaettiin kansantaloudesta kansalaisille vuosina 1993–2012 yhteensä runsaat 47 000 000 000 aliverotettua euroa plus hankintameno-olettamasta saadut verottomat bonukset, jotka lisäisivät summaa ehkä 30 prosenttia, jos ne olisivat tiedossa.

Tilastokeskuksen lukujen mukaan kaikkien suomalaisyhtiöiden maksamat osingot yhteenlaskettuna vuonna 1991 olivat 1,6 prosenttia kansantuotteesta (BKT) ja vuotta myöhemmin 0,9 prosenttia. Parikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2011 vastaava osuus kansantuotteesta oli 10,5 prosenttia ja sitä seuraavana vuonna 10,4 prosenttia. Johtopäätös on, että osingot ovat selvästi kasvaneet suhteessa muuhun kansantalouteen.

 

Viikkolehdessä 12.9. julkaistussa taulukossa oli virhe: luonnollisten henkilöiden saamat myyntivoitot olivat siirtyneet työsuhdeoptioiden sarakkeeseen vuosilta 1991–1999. Julkaisemme ohessa taulukon oikeilla tiedoilla.

Lue aiheesta lisää sunnuntaina KU:n verkkolehdestä. Esko Seppänen kertoo miehestä, joka vaurastui 1 600 euroa minuutissa.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Toimittajat ovat tällä vaalikaudella kysyneet pääministeriltä, mitä olutta on hän on juhlissa juonut. Torstaina toimittajat kysyivät Sanna Marinilta, onko tämä käyttänyt huumeita.

Kommentti: Some vei, toimittajat vikisivät uusimmassa Sanna Marin -kohussa – päävastuu tolkuttomasta kohusta on pääministerillä

Eurooppa on tänä kesänä kärsinyt pahimmasta kuivuudesta 500 vuoteen.

SDP:n päästöavaus saa kovaa kritiikkiä – ”Persuilta tämä esitys ja ilmastokriisin sivuuttaminen ei yllätä, mutta skarpatkaa demarit”

Vasemmistoliiton helsinkiläisten ehdokkaiden mainoksia viime kuntavaalien alla.

Kommentti: Vasemmistoliiton kannatus on valtakunnallisissa mittauksissa vakaa, mutta luvun taakse kätkeytyy vuosien saatossa tapahtunut merkittävä muutos

Jari Myllykoski

Kansanedustaja vaatii: Varmuusvarastointi turvaamaan kotimaista viljanviljelyä

Uusimmat

Toimittajat ovat tällä vaalikaudella kysyneet pääministeriltä, mitä olutta on hän on juhlissa juonut. Torstaina toimittajat kysyivät Sanna Marinilta, onko tämä käyttänyt huumeita.

Kommentti: Some vei, toimittajat vikisivät uusimmassa Sanna Marin -kohussa – päävastuu tolkuttomasta kohusta on pääministerillä

Eurooppa on tänä kesänä kärsinyt pahimmasta kuivuudesta 500 vuoteen.

SDP:n päästöavaus saa kovaa kritiikkiä – ”Persuilta tämä esitys ja ilmastokriisin sivuuttaminen ei yllätä, mutta skarpatkaa demarit”

Kirjoittajat kysyvät valtion omaisuudesta huolehtimisesta.

Mielipide: Missä on ministerien vastuu valtion omaisuuksien hukkaamisessa?

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson kommentoi kokoomuksen verolinjaa: ”Gallupjohdossa on puolue, jonka talouspoliittinen ohjelma ensi vaalikaudella on leikata sosiaaliturvasta”

 
02

Presidentti Zelenskyi jäi kiinni veroparatiisiyhtiöistä – Ukrainan haaveet sortuvat korruptioon

 
03

Li Andersson ihmettelee kokoomuksen kyvyttömyyttä asettua nykytilanteeseen: ”Surullista”

 
04

Kommentti: ”Nuorten suojeleminen ei kiinnosta moniakaan, kunhan ahdistelija ei ole ulkomaalainen”

 
05

Sunnuntaivieras: Suomi on puolustuspoliittinen kaksinaismoralisti

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kommentti: Vasemmistoliiton kannatus on valtakunnallisissa mittauksissa vakaa, mutta luvun taakse kätkeytyy vuosien saatossa tapahtunut merkittävä muutos

18.08.2022

Kansanedustaja vaatii: Varmuusvarastointi turvaamaan kotimaista viljanviljelyä

17.08.2022

Palomiehistä on jatkuva vaje – Korjattavissa yhdeksällä miljoonalla

17.08.2022

Lääkärit Ilman Rajoja kouluttaa Ukrainassa hoitohenkilökuntaa hoitamaan seksuaalista väkivaltaa kokeneita

17.08.2022

Vasemmiston Lohikoski vaatii työmatkavähennyksiin kohtuullisuutta: ”Julkisilla kuluu jopa pari tuntia työmatkaan, joka omalla autolla taittuu reilusti alle tunnissa”

17.08.2022

Työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja esitetään palautettavaksi työnantajille, pääministeri tyrmäsi kesäkuussa – Li Andersson: Olisin aika yllättynyt, jos tämä olisi SDP:n linja

16.08.2022

Saramo tarjoaa vasemmistoliittoa seuraavaan hallitukseen: ”Maailmaa ei saada yhdessä hallituskaudessa valmiiksi”

16.08.2022

Olisiko jo aika sitoa lapsilisä indeksiin? Ministeri Sarkkinen ehdottaa tätä

16.08.2022

Li Andersson ihmettelee kokoomuksen kyvyttömyyttä asettua nykytilanteeseen: ”Surullista”

16.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään