Eduskunta käsittelee tänään tiistaina hallituksen esitystä henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtautumista. Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012, ja viimeiset kielletyt miinat hävitettiin Suomesta vuonna 2015. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus ilmoitti huhtikuussa, että valmistelut sopimuksesta irtautumiseksi aloitetaan.
”Olisi vaatinut laajempaa parlamentaarista käsittelyä”
Vasemmistoliiton kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Timo Furuholm suhtautuu kielteisesti sopimuksesta irtautumiseen. Hän muistuttaa, että Ottawan sopimus on ollut yksi laajimmin allekirjoitettuja kansainvälisiä sopimuksia. Sopimuksen on allekirjoittanut 133 maata.
– Tällaisina aikoina tällaiset pitävät, vahvat yhteiset sopimukset korostuvat. Tämä on sensitiivinen asia, joka olisi vaatinut laajempaa parlamentaarista käsittelyä, Furuholm kertoo KU:lle.
Hän kritisoi myös sitä tapaa, jolla Orpon hallitus on käsitellyt asiaa.
”Tällaisina aikoina pitävät, vahvat yhteiset sopimukset korostuvat.”
– Tätä on tietyllä tapaa aika kovalla vauhdilla ja parlamentaarisen päätöksenteon näkökulmasta katsellen yllättäenkin ajettu hallituksen osalta maaliin. Varsinkin, kun mietitään tämän päätöksen ulkopoliittista painoarvoa, Furuholm sanoo.
Erilainen etenemistahti ja eduskunnan informointi ennen huhtikuun tiedotustilaisuutta olisi ollut hänen mielestään paikallaan.
Puolustusvaliokunnan jäsenenä Timo Furuholmilla on myös epäilyksiä. Hän sanoo, että pitkään Puolustusvoimatkin oli sitä mieltä, ettei heillä ole tarvetta Ottawan sopimuksesta irtautumiseen ja henkilömiinoihin.
– Ne on korvattu uudemmilla ja erilaisilla teknologioilla. Nyt sitten Ukrainan sodan myötä ilmeisesti näkemys on vahvasti vaihtunut, Furuholm tuumii.
– Tämähän siinä on keskeinen kysymys. Puolustuspoliittisesti on helppo sanoa, että jokainen ase tuo varmasti jotain uutta suorituskykyä järjestelmään. En sinänsä kyseenalaista sitä, vaan ihmettelen, mihin näiden korvaavien järjestelmien teho on yhtäkkiä kadonnut.
Furuholm peräänkuuluttaa avointa ja julkista keskustelua
Timo Furuholm kertoo suhtautuvansa Ottawan sopimuksesta irtautumiseen kielteisesti tässä vaiheessa. Hän kuitenkin muistuttaa, että asia tulee nyt vasta eduskunnan käsiteltäväksi.
– Jokainen asia on käsiteltävä asianmukaisesti, on kuultava asiantuntijoita ja tehdä vasta sitten lopullinen päätös. Suhtaudun kuitenkin tässä vaiheessa kielteisesti, Furuholm sanoo.
Hän sanoo myös kaipaavansa selkeää, julkista keskustelua perusteluineen siitä, miksi hallituksen mielestä on niin ehdottoman tärkeää irtautua kansainvälisistä sopimuksista tässä ajassa.
– En ole vielä näillä tiedoilla täysin vakuuttunut siitä, että tämä prosessi pitää viedä läpi nyt, ja tällä vauhdilla. Hallituskauden aikana saimme tietää, että selvitykset ovat meneillään, mutta hallituksen ilmoitus päätöksestä irtautua sopimuksesta tuli kuin salamana kirkkaalta taivaalta, Furuholm sanoo.
Hänen mielestään hallituksen olisi pitänyt odottaa ainakin alue- ja kuntavaalien yli ja käydä parlamentaarinen keskustelu.
– Silloin argumentit puolesta ja vastaan olisi tuotu avoimesti esille. Näin valtava ulko- ja turvallisuuspoliittinen kokonaisuus on liian tärkeä jätettäväksi tällaiseksi huutoäänestykseksi.
lehti 