KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit. Kuva: IPS/Gilad Sade

Seudulla vuosisatoja eläneiden tataarien elinehdot ovat jyrkästi kaventuneet.

Kruszyniany, Puola – IPS/Karlos Zurutuza ja Gilad Sade
3.7.2025 17.00

Puola alkoi vuonna 2021 rakentaa kuusi metriä korkeaa teräsaitaa patoamaan Valko-Venäjän masinoimia pakolaisvirtoja. Tähän mennessä aitaa on pystytetty runsaat 200 kilometriä kaikkiaan 400 kilometrin mittaiselle rajalle.

Itä-Puolassa Valko-Venäjän rajan tuntumassa ikänsä elänyt Dzenneta Bogdanowicz, 60, ei olisi osannut kuvitella, että hän jonain päivänä näkisi teräsaidan nousevan tänne jumalan selän taakse, kahden kilometrin päähän kotitalostaan.

– Se on siinä aivan lähellä. Ja tietenkin se haittaa bisnestä, 250 kilometrin päässä Varsovasta Podlasien alueella asuva Bogdanowicz toteaa.

Hän pyörittää parinsadan asukkaan Kruszynianyn kylässä hotellia, jonka vieraat tulevat nauttimaan seudun vehreästä luonnosta.

Podlasie tunnetaan kosteikkojensa ja rehevän kasvillisuutensa vuoksi Puolan Amazoniana, mutta Valko-Venäjän läheisyys naulaa sen Eurooppaa halkovan poliittis-sotilaallisen jakolinjan sydämeen.

Seudun yleinen epävakaus on verottanut alueen matkailua. Moni paikallinen on riippuvainen turismista, mutta Bogdanowiczille kyse on paljon enemmästä kuin vain taloudesta.

Teräksinen raja-aita Podlasiessa. Kiistanalainen rakennelma on häirinnyt tämän Euroopan kolkan ihmisiä ja luontoa yhtä lailla.

Teräksinen raja-aita Podlasiessa. Kiistanalainen rakennelma on häirinnyt tämän Euroopan kolkan ihmisiä ja luontoa yhtä lailla. Kuva: IPS/Gilad Sade

Kostotoimi

Elokuussa 2021 Valko-Venäjä alkoi ohjata enimmäkseen Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta saapuvia maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita Puolan, Latvian ja Liettuan rajoille. Kuukausien ajan Valko-Venäjä jakoi pikavauhtia viisumeita ja välittäjät myivät lentolippuja Minskiin 3 000–6 000 Yhdysvaltain dollarin hinnalla ja lupauksella EU-maihin pääsystä.

Maahan tulleet saatettiin Minskistä Puolan rajalle, missä kerrotaan valkovenäläisten sotilaiden auttaneen joitakin ihmisiä kiipeämään raja-aidan ylitse. EU tulkitsi toimet osaksi hybridisotaa, jolla Valko-Venäjä pyrki horjuttamaan rajavaltioiden vakautta. Horjutus oli kostoa talouspakotteista, joita EU oli määrännyt vuoden 2020 vilpillisten presidentinvaalien jälkeen. Viime tammikuussa Aljaksandr Lukashenka valittiin jälleen Valko-Venäjän presidentiksi, kuten kaikissa vaaleissa vuodesta 1994 lähtien.

Puolan hallitus väittää, että aita on vähentänyt laittomia rajanylityksiä. Aidan olemassaoloaikana yksi rajavartija on tapettu ja kolmetoista haavoittunut yhteenotoissa luvattomien rajanylittäjien kanssa.

Maahan pyrkineiden kohtalo on kuitenkin ollut kovempi kuin rajavartijoiden. Kansalaisjärjestöjen mukaan ainakin 87 maahantulijaa on kuollut vuodesta 2021 lähtien ja yli 300 on kateissa.

Lipkan tataarit

Dzenneta Bogdanowiczin yhdessä aviomiehensä kanssa rakentama puinen hotellirakennus tarjoaa muutakin kuin majoitusta ja ruokaa. Siellä on myös kulttuurikeskus ja pieni museo, jossa säilötään muinaisten maatyökalujen ja esiäitien kutomien perinnetekstiilien ohella vuosisatoja vanhoja Koraaneja.

– Raha ei koskaan ole ollut meille tärkeää. Me olemme Lipkan tataareja, ja tämä on yhteisömme sydän Puolassa, Bogdanowicz sanoo.

Lipka on Krimin tataarien vanha nimitys Liettualle. Puolan ja Krimin tataareilla on yhteinen menneisyys.

Tataarit taistelivat Puolan armeijassa, ja siitä kiitoksena seudulle jo 1300-luvulla saapuneille tataareille annettiin maata ja heitä aateloitiin. 1600-luvulla he asettuivat Podlasieen.

Kruszynianyn moskeijalta on vain kaksi kilometriä Valko-Venäjän rajalle. Moskeija on Lipkan tataarien tärkeimpiä yhdistäviä symboleja.

Kruszynianyn moskeijalta on vain kaksi kilometriä Valko-Venäjän rajalle. Moskeija on Lipkan tataarien tärkeimpiä yhdistäviä symboleja. Kuva: IPS/Gilad Sade

Pelon valtava hinta

Nykyään Kruszynianyn puinen, juutalaisten arkkitehtien 200 vuotta sitten rakentama moskeija seisoo yhä Euroopan vanhimpien muslimiyhteisöjen arvokkaana symbolina. Tuo perintö on kuitenkin uhan alla.

Joidenkin uudeksi rautaesiripuksi kutsuman kehityksen varjossa Podlasien tataarit kärsivät eristyneisyydestä ja talousongelmista. Turismi on hiipunut ja väestö vähenee.

– Puolassa oli noin 5 000 tataaria. Viimeisen väestönlaskun mukaan vuonna 2011 meitä oli enää alle 2 000. Pelko, rajoitukset, ulkonaliikkumiskiellot ja yhteiskunnan sulkemiset – niiden hinta on ollut valtava, Bogdanowicz kertoo.

ILMOITUS
ILMOITUS

Rajavartijat rikkovat lakeja

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch julkaisi vuonna 2024 raportin, jossa kuvattiin puolalaisten rajaviranomaisten säännönmukaista maahanmuuttajien kaltoinkohtelua. Tulijoita on lainvastaisesti työnnetty takaisin rajan taakse, heitä on hakattu pampuilla ja suihkutettu pippurisuihkeilla sekä tuhottu heidän puhelimiaan.

Jotkut on pidätetty useita kilometrejä rajalta ja sitten pakotettu palaamaan Valko-Venäjälle. Niin Puolan kuin EU:nkin ihmisoikeuskomissaarit ovat esittäneet huolensa muurin vaikutuksesta lehdistönvapauteen ja humanitaarisen avun saatavuuteen.

Ympäristönsuojelijat puolestaan varoittavat korjaamattomista vahingoista, joita aiheutetaan hauraille ekosysteemeille, kuten Unescon luonnonperintölistalle päässeelle Białowieżan metsälle.

Ryhmäidentiteetin säilyttäminen vaikeutuu

– Tataarit ovat Puolassa säilyttäneet ja kehittäneet omia kulttuurisia ja uskonnollisia perinteitään. Vuosisatojen ajan he palvelivat sotilaskastina, ja se perinne on yhä voimissaan. Monet ovat yhä joko armeijan tai rajavartiolaitoksen palveluksessa, journalisti ja tutkija Alla Alboth sanoo.

Hän työskentelee tutkijana brittiläisessä Minority Rights Group -järjestössä, joka tekee työtä etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen kanssa.

– Pienen kokonsa vuoksi yhteisö on erityisen hauras. Ryhmäidentiteetin säilymisen kannalta olisi tärkeää, että tataarit olisivat keskittyneet samalle alueelle. Siitä on kuitenkin tulossa yhä vaikeampaa.

Puolan sisä- ja hallintoministeriö vastasi IPS:n kysymyksiin painottamalla tarvetta suojella kansallista turvallisuutta tilanteessa, jossa Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät maahanmuuttajia horjuttaakseen naapurimaita ja koko EU:ta. Human Rights Watchin raporttia puolalaisten rajavartijoiden vakavista ihmisoikeusloukkauksista ministeriö kommentoi sanomalla, etteivät järjestön tutkijat pystyneet riippumattomasti todentamaan kuvattuja tapauksia.

Kriisin vaikutuksista tataariyhteisöön viranomaiset eivät halunneet lausua mitään.

Rajalla kuolleen maahanmuuttajan hauta Bohonikin muslimien hautausmaalla. Virallisia lukuja ei ole, mutta satojen uskotaan kuolleen yrittäessään ylittää Valko-Venäjän ja Puolan välistä rajaa.

Rajalla kuolleen maahanmuuttajan hauta Bohonikin muslimien hautausmaalla. Virallisia lukuja ei ole, mutta satojen uskotaan kuolleen yrittäessään ylittää Valko-Venäjän ja Puolan välistä rajaa. Kuva: IPS/Gilad Sade

Kriisi näkyy hautausmaallakin

Kruszyaninysta kohti Bohonikin tataarikylää vievä tie kiemurtelee soisessa maastossa, ja siitä lähtee lukuisia sivuteitä. Moni itään kääntyvä tie päättyy nyt äkisti teräsesteeseen. Kiellettyä aluetta merkkaavia kylttejä on harvakseltaan, joten on vaikea tietää, onko jo joutunut sinne. Partiot kuitenkin kiertävät tiheästi.

Bohonikin punainen puumoskeija löytyy helposti, mutta vieraita käy harvakseltaan.

– Täällä ei enää käy ketään muulloin kuin kesällä, tokaisee harvalukuisia turisteja opastava paikallinen maanviljelijä Miroslava Lisoszuka

Hän syyttää raja-aluerajoitusten sekavuutta ja viime vuonna tapahtuneen rajavartijan surman jättämää pelkoa.

Kriisi näkyy myös Bohonikin yli 200 vuotta vanhalla hautausmaalla. Kylän ulkolaidoilla sijaitseva kivimuurien ympäröimä kahden hehtaarin alue on Puolan suurin muslimien hautausmaa. Sen ulkolaidalla on kymmenen yksinkertaista hautaa. Joukossa on vauva, tunnistamaton aikuinen ja muita metsiin menehtyneitä maahanmuuttajia.

Aika ajoin paikalliset maanviljelijät ja rajavartijat törmäävät mudassa makaaviin ihmisen jäännöksiin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Naton huippukokouksen lopuksi järjestettyyn lehdistötilaisuuteen.

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

Khumbun jäätikkö Mt Everestillä. Uusi raportti kertoo, että jäätiköt ovat maapallon lämpenemiselle vieläkin herkempiä kuin aiemmin on uskottu.

Jäätiköt jatkaisivat sulamistaan, vaikka maapallon lämpeneminen pysähtyisi heti

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään