Kun yhä tiheämmin toisiaan seuraavat kuivuudet ja tuhotulvat heikentävät maatalouden tuottavuutta, miljoonat afrikkalaiset kadottavat ruokaturvansa. Muun ilmastorahoituksen puutteessa Afrikan kehityspankki ilmoittaa tukevansa 11 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla (9,32 miljardilla eurolla) lukuisia ilmastonmuutoksen sietokykyä ja infrastruktuuria parantavia projekteja maaseutualueilla.
Kehityspankin ilmastorahaston johtaja James Kinyangi kertoo, että pankki on luonut Climate Action Window -nimisen mekanismin, jolla ilmastorahoitusta ohjataan. Tällä hetkellä rahoitusta on saamassa 37 alhaisen tulotason Afrikan maata. Projekteista 41 liittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja 18 sen vaikutusten lieventämiseen.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO arvioi, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen maksaisi Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa 30–50 miljardia dollaria vuodessa seuraavan vuosikymmenen ajan. Jos riittävää ilmastorahoitusta ei anneta ajoissa, maaseudun maanviljelijät ovat vuonna 2030 köyhempiä kuin nyt.
Kehityspankin investoinnit liittyvät energiaan, maatalouteen, vesiresursseihin ja jätehuoltoon, metsätalouteen, ilmastoinformaatiojärjestelmiin ja vihreisiin ilmastovaikutusten lievennysprojekteihin. Kinyangin mukaan monet hankkeista on suunniteltu tukemaan maaseutuyhteisöjä: on varoitusjärjestelmiä, ilmastoälykästä maataloutta ja puhtaita ruuanlaittoratkaisuja.
Sahelin alueella kehityspankki tukee projektia, jolla edistetään maatalousmaan luonnollista uusiutumista. Viljelijät suojelevat ja huoltavat maillaan kasvavia puita ja pensaita sen sijaan, että istuttaisivat uusia. Käytäntö parantaa huonontunutta maaperää ja kasvattaa satoja.
Velkataakka kasvaa
Useat kuivuuden ja tulvien kaltaisille äärisääilmiöille altistuneet Afrikan maat joutuvat ohjaamaan budjettivarojaan katastrofien hoitoon. Niinpä esimerkiksi terveydenhoitoon ja koulutukseen alkujaan osoitettuja varoja joudutaan antamaan tuhoutuneen infrastruktuurin rakentamiseen ja yhteisöjen muuhun tukemiseen.
Koska kaikkea valtion omaisuutta ei voi laittaa luonnononnettomuuksista toipumiseen, maiden täytyy kääntyä Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin kaltaisten kansainvälisten lainanantajien puoleen. Se taas kasvattaa valtion velkaa.
Vuosien 2010–2020 välisenä aikana Afrikan valtioiden ulkomaanvelka enemmän kuin viisinkertaistui. Vuonna 2023 se oli jo lähes 65 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin tilastojen mukaan velkakriisissä tai suuressa velkakriisiin ajautumisen vaarassa olevien Afrikan maiden lukumäärä oli viime vuonna 25. Vuonna 2012 velkakriisi ahdisti vain yhdeksää Afrikan valtiota.
Kinyangin mukaan Afrikan kehityspankin Climate Action Window luotiin auttamaan velkakriisistä kärsiviä maita.
lehti 