Vasemmistoliiton kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Pia Lohikoski esittää lisäpanostuksia rikoksen uhrien tukipalveluihin, ihmisoikeustyöhön ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan. Lohikoski on tehnyt talousarvioaloitteet Rikosuhripäivystyksen, Ihmisoikeusliiton ja Pakolaisneuvonnan avustustason kasvattamisesta.
– Hallitus leikkasi vuosi sitten rajusti oikeusministeriön järjestöavustuksia kautta linjan. Vaikka uusia leikkauksia ei nyt esitetä, ei vanhoja ole paikattu ja järjestöjen työn turvaaminen vaatisi päinvastoin niiden rahoituksen vahvistamista. Budjetissa kyse on pienistä summista, mutta järjestöjen työn arvo yhteiskunnalle on budjetin euromääriä suurempi, Lohikoski sanoo.
Viime vuoden talousarvioesityksessä oikeusministeriön alaisiin järjestöjen ja muiden toimijoiden avustuksiin kohdistettiin noin 1,9 miljoonan euron leikkaukset. Samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriön alaisen STEA-rahoituksen rajut leikkaukset osuvat samojen järjestöjen työhön.
Lohikoski on huolissaan muun muassa Rikosuhripäivystyksestä, joka vastaa myös julkisten palveluiden tuottamisesta. RIKU on jo joutunut sopeuttamaan toimintaansa, ja sen työn riittämätön rahoitus uhkaa esimerkiksi ihmiskaupan uhrien palveluita. Lohikoski esittää Rikosuhripäivystyksen avustukseen 200 000 euron lisäystä.
– Rikosuhripäivystys auttaa muun muassa lähisuhdeväkivallan, seksuaalirikosten ja ihmiskaupan uhreja. Sen asiakasmäärä on vuosikymmenessä yli kuusinkertaistunut. Sen ihmiskaupan ja työvoiman hyväksikäytön uhreja auttava työ on korvaamatonta ja tavoittaa niitä, jotka eivät uskalla hakeutua viranomaispalveluiden piiriin. Rikosuhripäivystyksen työ myös paljastaa vakavaa rikollisuutta. Tälle työlle on entistä kipeämmin tarvetta.
Ihmisoikeustyö turvattava
Ihmisoikeusliitto sai vielä vuodelle 2023 oikeusministeriön kohdennettua yleisavustusta 380 000 euroa. Tällä vaalikaudella oikeusministeriön tuesta on leikattu 150 000 euroa. Lohikoski esittää järjestön rahoitukseen tämän suuruista lisäystä.
– Ihmisoikeusliitto on tehnyt uraauurtavaa työtä esimerkiksi taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien puolustamisen, tyttöjen sukuelinten silpomisen ja kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisyn sekä urheilun ihmisoikeuskysymysten parissa. Julkisen rahoituksen merkitys tälle työlle on suuri, ja pitkäaikainen ihmisoikeustyö on turvattava, Lohikoski sanoo.
Järjestönä ja lakitoimistona turvapaikka-asioissa toimivan, vuosikymmenten saatossa turvapaikkaoikeuden keskeiseksi asiantuntijaksi muodostuneen Pakolaisneuvonta ry:n avustukseen Lohikoski esittää 300 000 euron lisäystä.
– Pakolaisneuvonnan työ on korvaamatonta suomalaiselle oikeusvaltiolle. Voittoa tavoittelemattomana järjestönä sen työ perustuu julkiseen oikeusapuun, jonka jälkeen jäänyt taso ei kata haastavien turvapaikka-asioiden kuluja. Pakolaisneuvonta on myös ajanut menestyksekkäästi juttuja kansainvälisissä valvontaelimissä ja estänyt Suomen syyllistymistä peruuttamattomiin ihmisoikeusloukkauksiin.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä allekirjoitti yhdessä Lohikosken aloitteet. Vasemmistoliitto vaatii myös hallituksen viime vuonna kokonaan lakkauttaman rauhanjärjestöjen avustuksen palauttamista.
uutiskirje 
