Euroopan talousongelmien todelliset syyt löytyvät Luxemburgista, Irlannista ja Alankomaista, sanoo vasemmistoliiton europarlamentaarikko Jussi Saramo KU:lle. Viestiä ei tarvitse tehostaa kovemmalla verbillä, sillä kyse on tunnetusta tosiasiasta – kyseiset maat katsotaan veroparatiiseiksi.
Verotus oli esillä viime viikolla europarlamentin täysistuntoviikolla. Saramo piti parlamentissa puheenvuoron, kun paikalla oli myös Luxemburgin pääministeri Xavier Bettel.
– Keskustelussa kaikki muut poliittiset ryhmät kävivät kulttuurisotaa täysin tyhjänpäiväisistä asioista. Olin aika pettynyt, että vain minä ja ryhmämme puheenjohtaja Manon Aubry nostimme kissan pöydälle, että Luxemburg on vielä tänä päivänä veroparatiisi.
”Miten voimme puhua yhteisestä Euroopasta, kun meillä on pääministeri maasta, joka syö kaikkien muiden pöydästä”
– Miten voimme puhua yhteisestä Euroopasta, kun meillä on pääministeri maasta, joka syö kaikkien muiden pöydästä. Jokainen Luxemburgin yrityksiltä keräämä veroeuro vähentää viisi euroa muilta mailta, Saramo tiivistää.
Saramo painottaa, että muillakin EU-mailla – kuten Suomella – on ongelmallisia verokäytäntöjä.
– Nämä kolme ovat pahimmat, Luxemburg erityisesti.
Saramon mukaan europarlamentissa vasemmistoryhmän tehtävänä oli herätellä muita ryhmiä ongelmaan ja puhua ongelmasta Luxemburgin pääministerille.
– Verotuksesta oli myös kyproslaisen keskustaoikeistolaisen mepin Michalis Hadjipantelan mietintö, jossa olin itse vasemmiston neuvottelijana. Itse mietinnön tekeminen oli optimismia herättävää, samoin käsittely parlamentissa.
– Minä, vihreiden, demareiden ja liberaalien neuvottelija kävimme yksi kerrallaan kehumassa kokoomuksen EPP-ryhmän raportööriä, koska teimme hyvää yhteistyötä. Tässä mietinnössä lähetetään komissiolle vahva viesti, että veronkiertoa ja -välttelyä vastaan pitää toimia.
Turvamuuri murtui
Europarlamentissa nähtiin myös tilanne, jossa keskustaoikeiston EPP-ryhmä kiristi muita ryhmiä. EPP uhkasi tekevänsä yhteistyötä äärioikeiston kanssa, jos muut ryhmät eivät hyväksy ilmastotavoitteista lipsumista.
Saramon mukaan talousvaliokunnassa muuri murtui jo pari viikkoa sitten. EPP teki silloin selväksi, että se neuvottelee äärioikeiston kanssa, Saramo sanoo.
– Jos alkaa neuvotella yhdessä asiassa, silloin neuvottelee kaikissa asioissa. Itse asiassa äänestys oli pari viikkoa sitten, asia tapahtui jo aiemmin talousvaliokunnassa.
Saramo huomauttaa, että EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupasi olla tekemättä yhteistyötä äärioikeiston kanssa.
– Tämä lisää epäuskoa siitä, että tätä ei ole enää missään asiassa.
Komissiolle epäluottamusta
Europarlamentissa pidettiin myös vasemmiston tekemä epäluottamuslauseäänestys komissiosta. Kyse oli vasemmiston ensimmäisestä omasta epäluottamuslause-esityksestä.
Siinä kritisoitiin muun muassa von der Leyenin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa solmimaa kauppasopimusta.
– Enemmistöä olisi varmaan tehnyt mieli tukea esitystämme, koska tätä diiliä pidetään yleisesti katastrofina.
Saramo nostaa täysistuntoviikolta esiin myös paljon julkisuutta saaneen äänestyksen, saako muun muassa kasvispihvejä kutsua jatkossa kasvispihveiksi.
– Taisin antaa väärän todistuksen, kun sanoin, että tämä oli oikeiston ja äärioikeiston ajama. Yllättäen demareistakin iso osa tuki tätä. Tämä on senkin takia tyhmä juttu, että tässä lähetetään kansalaisille viestiä, että puuhastelemme tällaisten asioiden kanssa, Saramo tiivistää.
Verotus pääsee liian vähällä
Haastattelun lopuksi Saramo haluaa vielä nostaa esiin verotuksen aiheena, josta tiedotusvälineet kirjoittavat liian vähän.
– Kun katsomme, miksi Eurooppa on jäänyt Yhdysvalloista jälkeen, ei meillä ole teollisessa tuotannossa mitään ongelmaa. Se on nimenomaan uusi talous eli digitalous. Sitä suurimmat jenkkifirmat tekevät Euroopassa maksamatta veroja. Ne vain vievät vaurautta pois.
– Taloudellisesti tämä on katastrofi. Näitä digijättejä pitäisi ryhtyä verottamaan, mutta von der Leyen ei uskalla, kun Trump pelottelee.