Oikeistopiirejä lähellä ollut Vapaa Työväenliitto puolusti Lapuan liikettä ja piti sitä isänmaallisena loppuun asti. Ajatuspaja Vasemmistofoorumin tuoreessa raportissa ”Känsäkouraisten rehellisten suomalaisten työläisten” kansanliike? Vapaan Työväenliiton suhde Lapuan liikkeeseen 1930–1932 tarkastellaan ”keltaista ammattiliittoa” Vapaata Työväenliittoa ja sen käsityksiä isänmaallisuudesta etenkin suhteessa lapualaisuuteen.
Raportin on kirjoittanut poliittisen historian maisteri Jussi Merikallio. Sen julkaisun tallenteen voi katsoa Työväenliikkeen kirjaston Youtube-kanavalta.
Vapaa Työväenliitto oli oikeistopiirien rahoittama, lyhytaikainen työntekijäliitto, joka pyrki haastamaan vasemmistolaisen työväenliikkeen. Merikallio päättelee, että VTL:n piirissä Lapuan liike nähtiin isänmaallisena toimijana jopa liikkeen radikaaleimpina hetkinä, kun monet muut porvariston edustajat olivat kääntäneet sille selkänsä. Edes Lapuan liikkeen suoran toiminnan saama negatiivinen julkisuus ei riittänyt horjuttamaan käsityksiä.
”Lapualaisasenteisiin ei merkittävällä tavalla vaikuttanut Lapuan liikkeen negatiivista julkisuutta saanut toiminta Ståhlbergien kyydityksessä ja Mäntsälän kapinassa, vaan kansanliikkeeseen liitettiin loppuun asti ajatus isänmaallisuudesta positiivisessa mielessä”, Merikallio toteaa.
”Tämä itsessään oli tiettyyn pisteeseen asti oletettavissa, koska VTL oli läheinen kokoomuspiirien kanssa ja kokoomuslehdistö suhtautui kansanliikkeeseen samantyyppisesti. Valkoinen Suomi oli liittänyt ajatuksen isänmaallisuudesta Lapuan liikkeeseen ja näki yleisesti käsitteen positiivisena, mutta monet maltillisen oikeiston edustajat alkoivat karsastaa kansanliikettä kyyditys- ja terroritoiminnan alkaessa kohdistua kommunistien lisäksi enemmän myös sosiaalidemokraatteihin sekä heihin itseensä.”
Samat kehityskulut toistuvat taas
Käsitys erosi voimakkaasti siitä, miten lapualaiset työväenliikkeen piirissä nähtiin. SAK:n Palkkatyöläinen-lehdessä isänmaallisuus-käsitettä käytettiin harvoin ja silloinkin yleensä kriittisesti.
”SAK:n asenne lapualaisuuteen ei paljoa yllättänyt, sillä se oli linjassa sosiaalidemokraattisen lehdistön kanssa. Punaisten puolella taistelleella työväellä oli analyysin perusteella myös yleisellä tasolla etäinen ja kielteinen suhde isänmaallisuus-käsitteeseen ja Lapuan liikkeeseen, ja tämä piti paikkansa myös SAK:n tapauksessa.”
1930-luvun ammattiyhdistyshistoriassa SAK:n ja sen jäsenliittojen toiminta on verrattain hyvin tiedossa, mutta VTL on jäänyt sivustakatsojan rooliin.
Merikallio huomauttaa, että aiheen tutkimisella on antinsa myös nykypäivään; monet 1930-luvun kehityskulut tuntuvat toistuvan 2020-luvulla.
”Työväki on äänestänyt viimeiset vuosikymmenet vasemmiston sijasta lisääntyvissä määrin perussuomalaisia, työläisten järjestäytymisaste on ollut laskusuunnassa, työnantajat ovat haastaneet sopimusyhteiskuntaa ja valkoinen Suomi on ollut kiinnostuksen kohteena ’uusisänmaallisen käänteen’ seurauksena”, Merikallio summaa.
”Tässä nykytilanteessa on mielekästä ja tärkeää tutkia 1930-luvun alkua, jolloin heikentynyt ammattiyhdistysliike taisteli olemassaolonsa puolesta, työnantajat eivät suostuneet neuvottelemaan työntekijäjärjestöjen kanssa, sosialismin vastainen Lapuan liike nautti suurta suosiota porvariston riveissä sekä valkoisen Suomen ammattiliitto VTL koetti haastaa SAK:n asemaa suurimpana ammattiliittona.”
”Vaikka ammattiyhdistysliikkeellä on paljon vankempi ja vaikutusvaltaisempi yhteiskunnallinen asema 2020-luvulla, on paljon yhtymäkohtia, jotka tekevät vertailusta kiinnostavan.”
uutiskirje 
