Palattuaan valtaan elokuussa 2021 Afganistanin Taliban-hallitus on antanut ainakin 21 median toimintaa säätelevää direktiiviä. Moninaisia asioita koskevat ohjeet kieltävät muun muassa naisten esiintymisen mediassa, musiikin ja poliittisesta oppositiosta kertomisen. Rajoitukset, yhdessä talouskriisin ja rahoituksen puutteen kanssa, ovat johtaneet noin 350 riippumattoman median sulkemiseen. Ennen Talibania Afganistanissa toimi yli 600 riippumatonta tiedotusvälinettä.
Ahmad Siyar on entinen toimittaja. Nykyään hän rakentaa vuoristotietä Balkhin provinssissa. Hänellä on päässään rinteiltä syöksyviltä kiviltä suojaava kypärä. Aiemmin, kun Siyar raportoi eri puolilta Pohjois-Afganistania, hänen kypärässään luki englanniksi ja dariksi ”journalisti”.
– Meillä oli kypärät, joilla kerroimme sodan osapuolille, että olimme journalisteja. Se oli vaikeaa aikaa, mutta silti kultakautta. Rakastin toimittajan työtä ja kansan äänenä olemista. Mutta Talibanin otettua Afganistanin taas haltuunsa, rajoitukset ja talousvaikeudet kasvoivat ylittämättömiksi ja minun täytyi lopettaa. Nyt työskentelen rakennustyöläisenä. Se ei ole helppoa, mutta perheen ainoana leiväntuojana minulla ei ole vaihtoehtoja, Siyar selittää.
Afgaanimedian synkimmät päivät
Afganistanin aikoinaan elinvoimainen vapaa lehdistö on vain varjo entisestään. Lisäksi esimerkiksi Pakistaniin ja Iraniin maanpakoon joutuneita afgaanijournalisteja uhkaavat mielivaltaiset pidätykset, kertoo Journalistien puolustuskomitea CJP:n paikallisjohtaja Beh Lih Yi.
Afganistanin suurin itsenäinen uutismedia, TOLOnews joutui irtisanomaan 25 journalistia kesällä 2024. Irtisanomiset olivat seurausta Talibanin määräyksestä lopettaa tietyt ohjelmat, jotka määriteltiin harhaanjohtaviksi ja Taliban-hallitusta vastaan propagoiviksi. TOLOnewsin toimintaa rajoittaa nykyään kieltojen ja tiedonsaannin vaikeuden lisäksi varojen hupeneminen.
– Meillä ei enää ole vapaita uutislähetyksiä kansalaisille.
Asiasta kertova toimittaja haluaa koston pelossa pysyä nimettömänä.
Afgaanimedia ei enää saa välittää kansainvälistä televisio-ohjelmaa ja kaikki yhteistyö ulkomaisen median kanssa on kielletty. Elokuvia ja televisiosarjoja ei enää esitetä.
Yi sanoo, että nyt eletään Afganistanin median synkimpiä päiviä.
– Kabulin valtaamisen jälkeen Taliban on kiihdyttänyt median vainoa sensuurilla, hyökkäyksillä, mielivaltaisilla pidätyksillä ja naisjournalisteihin kohdistuvilla rajoituksilla. Taliban ja sen tiedustelupalvelu GDI vainoavat afgaanijournalisteja päivittäin, Yi toteaa.
Mielivaltaa
Useimmat naispuoliset journalistit ovat paenneet maasta, ja Afganistaniin jääneet elävät pelossa. Kabulilainen Farida Habibi jäi, sillä ei voinut jättää vammaista isäänsä. Nykyään hän työskentelee online-mediassa, sillä Taliban julisti hänen äänensä epäislamilaiseksi. Habibi ei ole hänen oikea nimensä.
– Me elämme masennuksessa. Ympäristö on tukahduttava. En voi vapaasti liikkua ulkona ja palkkani on hyvin pieni, hän sanoo.
Talibanin hyveen edistämisen ja paheen estämisen ministeriö on kieltänyt myös eläviä olentoja esittävien kuvien julkaisemisen. Koska sääntöjen rikkomisesta ei useimmiten ole määritelty tiettyjä rangaistuksia, Taliban käyttää epämääräisyyttä aseena ja rankaisee journalisteja mielivaltaisesti.
Taliban-hallinto kiistää kaikki syytökset ja väittää päinvastoin tukevansa journalisteja. Tiedonvälityksen ja kulttuurin ministeriön tiedottaja Khabib Ghafran sanoi toimittajille heinäkuussa, että Taliban tukee vapaata mediaa, mutta kukaan ei saa loukata islamia. Hänen mukaansa hallitus aikoo myös avustaa journalisteja taloudellisesti.
uutiskirje 