SAK arvostelee Orpon-Purran hallituksen jatkavan sosiaaliturvan leikkaamista tilanteessa, jossa Suomessa on ennätystyöttömyys, vähän avoimia työpaikkoja ja työttömien palveluja on heikosti tarjolla.
Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan useita köyhyyttä lisääviä ja syventäviä hallituksen esityksiä. Ne muun muassa kiristävät työttömyysturvan saamisen ehtoja ja leikkaavat toimeentulotukea. Lisäksi käsittelyssä on uusi tarveharkintainen yleistuki, joka korvaa Kelan maksamat työttömän perusturvaetuudet.
– Eduskunnan käsittelyssä olevat esitykset tulevat voimaan tullessaan syventämään köyhyyttä, sillä ne kohdistuvat ryhmiin, joihin myös hallituksen aiemmat sosiaaliturvaleikkaukset ovat kohdistuneet, sanoo SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen.
Kaikkein köyhimpien toimeentuloa leikkaa lisäksi hallituksen päättämä etuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen vuosiksi 2024–2027.
Uudessa toukokuun alussa 2026 voimaan tulevassa yleistuessa otetaan muun muassa käyttöön tarveharkinta. Muutos merkitsee kiristystä työttömyysturvan saamisen ehtoihin nykyistä peruspäivärahaa saaville ja myös pitkän työuran tehneille työttömille.
– Osa työttömyyskassoihin kuulumattomista henkilöistä voi jäädä työttömyyden kohdatessa yleistuen ulkopuolelle, varoittaa Väänänen.
Tarveharkintainen yleistuki tulee olemaan jatkossa monen ikääntyneen työttömän työuran loppuajan toimeentuloturva. Näin käy, koska hallitus on aiemmin päättänyt poistaa työttömyysturvan ikäsidonnaiset poikkeukset ja palvelut ikääntyneiltä pitkäaikaistyöttömiltä.
Lisää karensseja ja leikkauksia
Hallitus kiristää myös työttömyysturvan karensseja. Nykyinen muistutuksesta alkava neliportainen järjestelmä muutetaan kaksiportaiseksi. Työttömän työnhaun laiminlyönnistä tai ensimmäisestä virheestä seuraa jatkossa seitsemän päivän karenssi, joka tarkoittaa toimeentulon menettämistä seitsemäksi vuorokaudeksi. Toisesta laiminlyönnistä tai virheestä työttömyysetuus katkeaa toistaiseksi, kunnes työtön on ollut töissä tai palveluissa kuusi viikkoa.
Työttömyysturvan karenssit johtaisivat hallituksen esityksen mukaan myös toimeentulotuen alentamiseen 20–40 prosentilla. Jo ensimmäisen kuukauden 20 prosentin leikkaus toimeentulotukeen tarkoittaa yksinasuvalle noin 116 euron leikkausta toimeentuloon.
– Tällaisissa tilanteissa etuudensaaja saa niin sanotun tuplarangaistuksen, ensin työttömyysturva katkeaa ja sitten toimeentulotukea leikataan.
Toimeentulotukea leikataan
Toimeentulotuen ehtojen kiristymisen lisäksi hallitus leikkaa tuen perusosan tasoa noin kahdella prosentilla. Perusosan leikkaus pienentää yhden hengen kotitalouden käteen jäävää tuloa noin 18 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajan noin 15 euroa kuukaudessa.
– Leikkaukset ovat isoja, kun toimeentulotuen varassa elävien toimeentulo on jo valmiiksi niukkaa.
Pirjo Väänänen painottaa, että toimeentulotuen leikkaukset lisäävät edelleen lapsiperheiden heikkoa taloudellista tilannetta. Vaikka hallitus jättää lasten perusosat leikkausten ulkopuolelle sekä ehdottaa, että lasten ansiotulot ja vähäiset lahjat jäävät edelleen sellaisiksi tuloiksi, jotka jätetään huomioimatta tulona, kohdistuu aikuisille tehtävät leikkaukset koko perheen tilanteeseen.
– Lapsiperheköyhyydellä on tutkitusti pitkäaikaisia ja ylisukupolvisia negatiivisia vaikutuksia.
Erityisen huolestuttavana SAK:n Väänänen pitää eri etuusleikkausten kokonaisvaikutusta ja kohdentumista samoihin ihmisiin, mistä on huomauttanut myös sosiaali- ja terveysministeriö vaikutusarviossaan.
– Vaarana on, että työttömyysturvan velvoitteiden ja seuraamusten kiristäminen lisää yhä useamman työttömän toimeentulotuen tarvetta. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat jäävät myös ilman riittävää viimesijaista sosiaaliturvaa.
lehti 