Liman keskustan kadut ovat täyttyneet vihreään pukeutuneista mielenosoittajista, jotka kantavat iskulausein varustettuja banderolleja ja kylttejä. ”Minä tein abortin”, julistaa yksi niistä.
Joka vuosi 28. syyskuuta ympäri Latinalaista Amerikkaa abortin laillistamisen puolustajat lähtevät kaduille osoittamaan mieltään. Päivä sai alkunsa vuonna 1990 Argentiinassa ja on sittemmin levinnyt muihin alueen maihin.
– Lähtemällä kadulle vaikutamme siihen, ettei abortin tekijöitä leimata. Puolustamme myös niitä tuhansia tyttöjä, jotka on pakotettu äitiyteen, asianajaja ja Perun Asamblea Verde -järjestön aktivisti Shely Cabrera sanoo.
Useista järjestöistä ja aktivisteista koostuva Asamblea Verde taistelee abortin laillistamisen puolesta. Verde, eli vihreä väri symboloi Latinalaisessa Amerikassa taistelua aborttioikeudesta.
– Haluamme Peruun kaikille laillisen, turvallisen ja maksuttoman abortin, joka tehdään sairaalassa. Samalla puolustamme jo olemassa olevia rajoitettuja oikeuksia aborttiin, koska ne ovat vakavan uhan alla, Cabrera sanoo.
Velvollisuutena äitiys
Latinalaisessa Amerikassa on yhä vallallaan käsite, jonka mukaan naisen velvollisuus on olla äiti. Käsite muodostaa perustan aborttilakeihin, jotka ovat osittain tai kokonaan rajoittavia. Näin naisten oikeus vapaaehtoiseen raskauden keskeyttämiseen ja elämänprojektien toteuttamiseen vaarantuu.
Näin väittää Cristina Rosero, Latinalaisen Amerikan ja Karibian lisääntymisoikeuksien keskuksen asianajaja. Hän on myös mukana Kolumbiassa perustetussa Causa Justa -liikeessä, joka edistää naisten lisääntymisautonomiaa.
Roseron väitettä on vaikea kieltää. Vuonna 2024 julkaistu YK:n naisten ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomission (Cepal) raportti osoittaa, että 69 prosenttia alueen maista estää lainsäädännössään pääsyn vapaaehtoiseen raskauden keskeyttämiseen.
Täydellinen aborttikielto on voimassa Dominikaanisessa tasavallassa, Haitissa, Surinamessa, El Salvadorissa, Nicaraguassa ja Hondurasissa. Näissä maissa aborttia haluavat naiset joutuvat vainon kohteeksi, ja spontaanin keskenmenon saaneita naisia syytetään abortista, josta heidät tuomitaan jopa 30 vuodeksi vankilaan.
Valtaosassa alueen maita, kuten Brasiliassa, Chilessä, Perussa ja Guatemalassa abortti on sallittu vain tietyissä tilanteissa.
– Chile sallii abortin raiskauksen, naisen hengenvaaran ja sikiön elinkelvottomuuden perusteella. Bolivia ottaa lisäksi huomioon kokonaisvaltaisen terveysvaikutuksen, ja Ecuadorin perustuslakituomioistuin on hiljattain sisällyttänyt raiskauksen perusteena abortille, Rosero sanoo.
Vaikka poikkeukset ovat edistysaskelia jos niitä vertaa täydellisiin kieltoihin, ne eivät käytännössä riitä, sillä naisia estetään pääsemästä palvelun piiriin, vaikka ehdot täyttyisivät.
Edistystä on sen sijaan tapahtunut Meksikossa, Argentiinassa ja Kolumbiassa, joissa päätettiin vuonna 2022, että raskaudenkeskeytys on sallittua 24. raskausviikkoon asti. Myös Uruguay, Kuuba ja Puerto Rico sallivat raskauden keskeyttämisen.
Tyttöjä, ei äitejä
Siinä missä jotkut Latinalaisen Amerikan maat ovat ottaneet askeleita sallivampaan suuntaan, Perussa kehitys on päinvastaista.
Abortti on sallittua Perussa vain, jos naisen elämä tai terveys on vaarassa. Vaikka laki on ollut voimassa vuodesta 1924, se ei aina toteudu käytännössä. Vaikka sikiö olisi elinkelvoton, naisille ei myönnetä aborttia.
Nyt Perussa valtaan nousseet konservatiivit rajoittavat naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia entisestään. Marraskuussa 2023 Perun kongressi hyväksyi lain, joka tunnustaa ”alkion oikeudet” ja lisää sikiön oikeudet Perun siviililakiin. Laki määrittelee alkion oikeuden elämään, terveyteen ja muuhun hyvinvointiin heti hedelmöityksestä alkaen. Muutos on herättänyt huolta siitä, että se saattaa vaikeuttaa aborttien toteuttamista.
Teiniraskaudet saavat usein alkunsa seksuaalisesta väkivallasta. Eniten kärsivät köyhillä Andien ja Amazonin maaseutualueilla asuvat tytöt.
Valtion välinpitämättömyys on pöyristyttävää. Vaadimme, että valtio dekriminalisoi raiskauksen uhrien abortit, Cabrera päättää.
lehti 