Ay-vasemmisto eli noin 150 ammattiyhdistysliikkeen vasemmistoliittoa lähellä olevaa aktiivia kokoontuu viikonvaihteessa Tampereella käymään läpi eduskuntavaalitavoitteita ja työelämän tavoitteita ylipäätään.
– Keskustelemme siitä, millaiseen työelämään ja millaisilla ehdoilla pitäisi tähdätä ay-vasemmiston näkökulmasta ja lähetämme terveisiä myös puolueen valmisteluun, sanoo ryhmän vetäjä ja SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen.
– Lähtökohtana on slogan ”Uusi työelämä, parempi turva.
”Totta kai työelämä ja työ muuttuvat aina”.
Osanottajat ovat pääosin Suomen Ammattiliittojen Keskusliiton SAK:n liittojen jäseniä, mutta mukana on myös väkeä Akavasta ja STTK:sta.
Korjataanko ennalleen vai tehdäänkö ihan uutta?
Syvärinen toteaa, että parhaillaan on menossa iso työelämän murros.
– Totta kai työelämä ja työ muuttuvat aina, mutta muutosten ei pidä tapahtua niin, ettemme ole valmistautuneet niihin emmekä pysty vaikuttamaan niihin. Nyt on huolehdittava siitä, että työntekijöiden asema turvataan esimerkiksi tekoälyn, vihreän siirtymän ja velkajarrun tullessa, hän toteaa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen jäljiltä korjaamista on kertynyt paljon jo nyt, puolitoista vuotta ennen vaaleja.
– Kun pohditaan korjausliikkeitä, pitää myös miettiä, oliko vanha niin hyvä, että tehdään samanlainen, vai voitaisiinko tehdä vielä parempi; Syvärinen sanoo.
– Tarvitaan isompia rakenteellisia muutoksia, joilla työntekijän turva huolehditaan kuntoon.
Syvärisen mukaan ay-vasemmistossa on ilahtuneena luettu vasemmistoliiton poliittisen tavoiteohjelman luonnoksen työelämäosiota. Tavoiteohjelma on tarkoitus hyväksyä puoluekokouksessa marraskuussa.
– Ohjelman tavoitteet on helppo allekirjoittaa. Lista on tosi pitkä, mutta niin on ollut Orpon hallituksen leikkausten ja työelämäheikennysten listakin pitkä.
– Kaikki lienevät sitä mieltä, että hallitus on tehnyt isoja ylilyöntejä muun muassa lakko-oikeuden rajoittamisen tai tulossa olevan ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamisen osalta. Näihin ei ole perusteita, ne ovat puhdas hyökkäys järjestäytymistä vastaan. Ne pitää palauttaa tai torjua, Syvärinen sanoo.
Muita ay-liikkeen näkökulmasta purkamista korjausta tarvitsevia asioita ovat esimerkiksi Orpon hallituksen tekemät leikkaukset asumistukeen ja työttömyysturvaan, sen suojaosaan ja lapsikorotukseen ja aikuiskoulutustukeen.
– Tarvitaan toimia, joilla työllisyys oikeasti saadaan nousuun, Syvärinen sanoo.
– Pahimmillaan tämä on kuitenkin vasta alkua.
– Velkajarrun myötä hyvinvointivaltiolle on valitettavasti odotettavissa valtavat leikkauspaineet tulevina vuosina. Työnantajajärjestöjen mielikuvitus on myös ehtymätön. Veikkaan, että ammattiliittojen neuvottelemien sopimusten merkitys työntekijöille tulee kasvamaan. Ostovoima nousee palkankorotusten kautta, ja palkankorotukset neuvottelee liitto. Siksi järjestäytyminen ja äänestäminen kulkevat käsi kädessä.
Mukaan eduskuntavaaleihin
Syvärinen haluaa innostaa ammattiliittojen jäseniä vaikuttamaan muutenkin kuin oman ammattiliiton ja työpaikan kautta.
– Kannustan aktiiveja asettumaan ehdolle vaaleissa ja toimimaan tukiryhmissä. Määrätietoinen tavoitteemme on, että eri puolilla Suomea työntekijäjäsenet löytäisivät itselleen sopivia ehdokkaita.
Mihin vasemmistoliiton sitten tulee pyrkiä vaaleilla?
– Aina kannattaa lähtökohtaisesti ajatella niin, että valtaa tarvitaan, jotta asioita saa eteenpäin. Oppositiossahan ei asioita juuri edistetä. Hallituksessa olokaan ei tarkoita, että asiat menisivät aina niin kuin hallitusohjelmaan on kirjattu, vaan se vaatii jatkuvaa tekemistä.
Hän arvioi, että vasemmiston ja oikeiston ajattelun ero näkyy tällä hetkellä vahvimmin suhtautumisessa hyvinvointivaltion olemassaoloon.
– Onko meillä hyvinvointivaltio vai riittääkö hyvinvointiyhteiskunta, jossa hyvinvointia hoitaa pääsääntöisesti bisnes ja valtion rooli on mahdollisimman pieni? Asia näkyy istuvan hallituksen talouspolitiikassa ja erityisesti kaikessa, mitä se tekee sosiaalipolitiikassa ja työmarkkinakysymyksissä, Syvärinen sanoo.
– Tämmöisessä yhteiskunnassa on tosi paljon merkitystä sillä, ketä ja miksi äänestää.
Miltä työ nayttää?
Viikonvaihteessa Tampereella tulevaisuuden työelämästä ovat keskustelemassa muiden muassa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela, europarlamentaarikko Li Andersson ja SAK:n pääekonomistiksi STTK:sta pian siirtyvä ekonomisti Patrizio Lainà.
– Siellä puhutaan muun muassa työn ja arjen yhteensovittamisesta, ay-liikkeen tulevaisuudesta, osaamisesta, koulutuksesta, kestävästä kehityksestä ja sopimisen tulevaisuudesta, Syvärinen luettelee.
Häntä itseään kiinnostaa erityisesti sunnuntaina käytävä keskustelu tulevaisuuden ja menneisyyden duunarista. Siinä työelämäkriitikko, meemitaiteilija Alma Tuuva, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen, JHL:ää edustava vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtaja Miikka Kortelainen ja Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen vertailevat käsityksiään työelämästä.
– Useinhan on selkeästi nähtävissä, että alle kaksi – kolmikymppisillä on erilainen käsitys työelämästä kuin ruuhkavuosia elävillä keski-ikäisillä tai eläkkeelle jäämiseen valmistautuvilla konkareilla, Syvärinen toteaa.
– Työ on nykyisin hyvin monimuotoista ja siksi ratkaisujenkin pitää olla monimuotoisia. Onkin kiinnostavaa pohtia, millaisia uusia ratkaisuja – vaikkapa työaikamalleja tai sosiaaliturvan malleja – voidaan rakentaa suojaamaan työntekijöitä, joilla on erilaisia odotuksia ja erilainen elämäntilanne.
lehti 