Työttömiä oli myös syyskuussa enemmän kuin vuosi sitten, kertovat tiistaina julkistetut uudet tilastot. Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 308 900, missä lisäystä viime vuoden syyskuuhun verrattuna oli 29 200.
Työttömyyden kasvulle on etsitty monia syitä, ja sitä on myös vähätelty. STTK:n edunvalvontajohtaja Minna Ahtiaisen sormi osoittaa hallituksen työmarkkinauudistuksiin: hallitusohjelman työmarkkinauudistuksilla on työllisyyskehitystä heikentävä vaikutus sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, Ahtiainen kirjoittaa STTK:n blogissa.
Eurostatin mukaan työttömyysaste on EU alueella keskimäärin 6,3 prosenttia, meillä jo kymmenen. Ahtiaisen mukaan hallitusohjelman työmarkkinoita koskevat toimenpiteet eivät ole tukeneet työllisyyskehitystä, mutta hänestä on perusteltua kysyä, ovatko ne heikentäneet sitä.
Hallituksen ajama lakimuutos työntäisi työntekijöitä pois sote-alalta, jolle on muutenkin vaikeuksia saada tarpeeksi osaavaa työvoimaa.
Pohjoismaisesta työmarkkinamallista poiketen Orpon hallitus ”on päättänyt ajaa työnantajien rattailla”. Rakenteellisille työmarkkinauudistuksille ei ole pystytty osoittamaan tutkimukseen perustuvia työllisyysvaikutuksia tai ne ovat olleet hyvin vähäisiä. Kokonaisvaikutuksia koko työmarkkinajärjestelmän toimivuuteen on arvioitu heikosti tai ei ollenkaan, Ahtiainen kirjoittaa.
Irtisanomissuojan heikentäminen osuu naisiin
Suomen työmarkkinat ovat vahvasti sukupuolittuneet. Monet hallituksen työlainsäädäntöheikennykset kohdistuvat voimakkaasti naisiin. Esimerkkinä Ahtiainen mainitsee vientimallin, työsuhdeturvan muutokset ja suojelutyön.
Lisäksi ensi torstaina hallitus antaa eduskunnalle esityksen henkilöperusteisen irtisanomissuojan ja määräaikaisten työsuhteiden perusteiden väljentämiseksi. Ahtiaisen mukaan ne lisäävät todennäköisesti raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
Tehyn tiistaina julkistaman kyselyn mukaan 93 prosenttia liiton jäsenistä katsoo, että hallituksen kaavailema määräaikaisten työsopimusten helpottaminen söisi sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen houkuttelevuutta. Kyselyn mukaan työnantaja tarjoaa työntekijöille määräaikaisia työsopimuksia jo nyt enemmän kuin työntekijät haluaisivat.
Hallituksen kaavailema lakimuutos heikentäisi entisestään työntekijöiden mielenkiintoa sote-alalla työskentelyyn.
– Tehyläiset kärsivät jo nyt valtavan pitkistä määräaikaisuuksien ketjuista ja epävarmuudesta työn jatkumisesta. Alaamme riivaa myös järjestelmällinen raskaussyrjintä, jossa työntekijän työsopimusta ei jatketa tämän tullessa raskaaksi. Kysely osoittaa kirkkaasti, että hallituksen ajama lakimuutos työntäisi työntekijöitä pois sote-alalta, jolle on muutenkin vaikeuksia saada tarpeeksi osaavaa työvoimaa, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo.
Yhteistyö ei toimi
STTK:n Ahtiaisen mukaan talouden kriisitilanne edellyttää varautumista ja sitä suomalaiset nyt tekevät
”Julkisessa keskustelussa suomalaisten pihistelyn syiksi on mainittu esimerkiksi kuluttajien heikko luottamus, ostovoiman jälkeenjääneisyys ja heikko palkkakehitys. Nykyinen hallitusohjelma heikentää palkansaajien mahdollisuuksia vaikuttaa jatkossa palkkakehitykseensä entisestään.”
Ahtiainen lisää vielä työmarkkinoiden politisoimisen, joka heikentää pohjoismaisen työmarkkinamallin tärkeintä ominaisuutta eli työmarkkinaosapuolten välistä pyrkimystä yhteistyöhön. Tällä kaikella tulee olemaan pitkäaikaiset vaikutukset Suomen työmarkkinoihin, hän ennustaa.
Ahtiainen toteaa, että ”jos työnantajien toiveiden tynnyrin tyhjentäminen olisi Suomelle eduksi ja johtaisi myönteiseen työllisyyskehitykseen, työttömyyden ei pitäisi olla Suomessa näin korkealla tasolla edes nykyisessä suhdanteessa”.
Hänen mukaansa nyt on viimeistään tunnustettava tosiasiat ja peruttava työmarkkinoiden toiminnan kannalta haitallisten hallitusohjelmahankkeiden toimeenpano.
”Työsuhdeturvan heikennysten perumisesta on hyvä aloittaa.”
lehti 