Hyvien uutisten vasemmistoliitto
Kirjoitussarjasta tulee kuusiosainen. Tämä on sarjan kolmas osa. Linkit sarjan aiempiin osiin ovat artikkelin lopussa.
Vasemmistoliiton kannatus on kasvanut neljät vaalit peräkkäin, mutta koko kannatuspotentiaali tuli päivänvaloon vain europarlamenttivaaleissa. Vaikka vaalikannatus lisääntyy suuresti yhtäällä, tulee aina takaiskuja toisaalla. Yhä useampi kansalainen vaihtaa puoluetta vaalista toiseen, kuten kirjoitussarjan edellisessä osassa havaittiin.
Europarlamenttivaaleissa kaikkien aikojen parhaan vaalituloksen ratkaisi vasemmistoliiton hyväksi se, että vaalien ainoassa vaalipiirissä puolueella oli ehdokkaana Li Andersson. Hän vetosi myös suurimpaan osaan niistä kansalaisista, jotka vaali kerrallaan punnitsevat vasemmistoliiton, sosiaalidemokraattien ja vihreiden välillä ja jossain määrin muitakin ehdokkaita, jos ylipäänsä aikovat kullakin kerralla äänestää.
Vasemmistoliittoa kannatetaan koko maassa
Vasemmistoliiton ehdokkaita äänestetään koko maassa, poikkeuksena kuntavaalit. Kuntavaaleissa ei voi äänestää, jos omassa kunnassa ei ole vasemmistoliiton ehdokasta. Näissä kunnissa asuvien kansalaisten lukumäärä on kuitenkin laskenut.
Manner-Suomessa on vielä 14 kuntaa, joissa vasemmistoliitolla ei ole koskaan ollut ehdokkaita, ja 42 kuntaa, joissa puolueella ei koskaan ole ollut valtuutettuja. Näissäkin kunnissa on vasemmistoliiton kannattajia, sen voi nähdä muiden vaalien äänistä.
On yksi aivan erityinen kunta, Länsi-Uudenmaan Inkoo (Ingå). Inkoo on ainoa kunta, jossa vasemmistoliitolla ei ole ollut koskaan valtuutettua, mutta jossa silti on asetettu ehdokkaita jokaisessa kuntavaalissa. Keväällä vasemmisto sai Inkoossa parhaan kuntavaalituloksensa ikinä, 84 ääntä ja 2,7 prosenttia äänistä. Valtuustopaikkaan olisi tarvittu 103 ääntä. Viime vuoden presidentinvaaleissa vasemmistoliiton ehdokas sai Inkoossa 124 ääntä (3,5 prosenttia) ja europarlamenttivaaleissa 264 ääntä (11,5 prosenttia), joten lienee aivan varmaa, että vasemmistoliitolle vielä löytyy pulpetti Inkoonkin valtuustossa. RKP on vielä saanut reilusti yli puolet Inkoon äänistä.
Kemiönsaari- ja muita vasemmistoilmiöitä
Jatketaan vielä vasemmistoliiton kannatuksen kasvusta ruotsinkielisillä alueilla. Varsinais-Suomen Kemiönsaaren vaalitulos (katso taulukko 1) on saanut ansaittua huomiota. Kunnan- ja aluevaltuutetuksi suurella äänimäärällä valittu Otto Bruun on kirjoituksessaan Vasemmisto tarvitsee lisää Kemiönsaari-ilmiöitä (KU 1.9.2025) kuvannut erinomaisesti vasemmistoliiton kannatuksen kasvun edellytyksiä myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Kirjoitus on hieno kuvaus vasemmistolaisten yhteistyöstä, jonka tuloksena kannatus kaksinkertaistui Kemiönsaarella.
Kemiönsaari-ilmiötä ei toteutettu vain paikallisesti. Otto Bruun julkaisi yhdessä viiden eri paikkakunnilta kotoisin olevan ruotsinkielisen toverin kanssa vaalien alla poliittisen pamfletin Ett politiskt alternativ för Svenskfinland, Poliittinen vaihtoehto ruotsinkieliselle Suomelle (katso KU 29.3.2025). Pamfletti sai osakseen suurta huomiota ruotsinkielisessä mediassa, ja ruotsin- tai kaksikieliset ehdokkaat saivat monella paikkakunnalla hyvän vaalituloksen.
Kemiönsaari-ilmiö säteilee myös laajemmin vasemmistoliiton toiminnan ja kannatuksen kasvuun ruotsinkielisten kansalaisten keskuudessa. Ruotsinkielisten vasemmistoehdokkaiden äänimäärä liki kaksinkertaistui kunta- ja aluevaaleissa. Åbo Akademin tutkimusraportin mukaan vasemmistoliitto on nyt Suomen ruotsinkielisen väestön keskuudessa kolmanneksi suosituin puolue.
Kemiönsaari-ilmiön tapaisia on jo muuallakin. Kevään kuntavaaleissa vasemmistoliiton kannatus kasvoi hurjat neljä prosenttiyksikköä tai enemmän 19 kunnassa. Näistä 17 on alle 10 000 asukkaan kuntia, yhdeksän alle 3 000 asukkaan. Yli 10 000 asukkaan kunnista yli neljän prosenttiyksikön kannatuksen kasvuun ylsivät Helsinki ja Loviisa. Seuraavassa kaksi esimerkkiä kunnista, joissa vasemmistoliiton jäsenet ja ystävät ovat onnistuneet erinomaisesti puolueensa kannatuksen nostamisessa.
Nurmes
Nurmes on kunta Pohjois-Karjalassa, joka vaikutti menetetyltä vasemmistoliiton näkökulmasta. Vuoden 2004 vaaleissa vasemmisto sai kaksi valtuustopaikkaa, mutta sen jälkeen siellä ei ollut edes kuntavaaliehdokkaita. Naapurikunta Valtimossa oli sen sijaan vahva vasemmiston kannatus, valtuustopaikkoja parhaimmillaan viisi. Kannatus kuitenkin hiipui, ja vuoden 2012 vaaleissa saatiin vain yksi valtuutettu. Valtimon ja Nurmeksen kuntaliitoksen uhatessa vuoden 2017 vaalien aikaan liitosta vastustanut Valtimon vasemmisto nosti kannatustaan kahden paikan arvoisesti.
Kun suureen kuntaan, jossa vasemmistoliiton kannatus on vähäinen, liitetään pienempi kunta jossa kannatus on suurempi, on lopputulos yleensä se, että uusi kunta jää ilman vasemmistovaltuutettuja. Tämä kohtalo ei tyydyttänyt Valtimon vasemmistolaisia, ja Nurmeksessakin innostuttiin mahdollisuudesta palata valtuustoon.
Vasemmistoliittolaiset ryhtyivät yhdessä töihin, ja tuloksena oli vuoden 2021 kuntavaaleissa 5,5 prosentin kannatus ja kaksi valtuustopaikkaa kasvaneen Nurmeksen valtuustossa. Kannatuksen lisääntyminen ja yhteistyö uusien tovereiden kanssa ruokkii innostusta ja luovuutta. Tämän vuoden kuntavaaleissa kannatus nousi jo 10,5 prosenttiin (katso taulukko 1). Nurmeksen vasemmistolla on nyt kolme valtuutettua. Saavutuksen arvoa lisää se, että valtuuston kokoa pienennettiin rajusti, 35:stä 27 paikkaan. Nyt vasemmistoliitolla on paikka kaupunginhallituksessa ja suuri joukko väkeä kunnan ja hyvinvointialueen luottamuselimissä.
Urjala
Toisena esimerkkinä esittelen pirkanmaalaisen Urjalan. Siellä vasemmisto sai edellisen kerran valtuustopaikan vuoden 2000 vaaleissa, mutta sen jälkeen ei ole ollut edes ehdokkaita. Akaan vasemmistoliittolaiset eivät kuitenkaan luopuneet toivosta, että naapurikuntaan saataisiin valtuutettu. Vuosi ja vaalit toisensa jälkeen akaalaiset kuljettivat telttansa Urjalan torille.
Viime vuonna vihdoin alkoi tapahtua. Vasemmistoliittoon liittynyt urjalalainen tuli teltalle kertomaan, että harkitsi ehdokkaaksi asettumista. Samaan aikaan Teollisuusliiton vasemmistoryhmässä suostuteltiin urjalalaista aktiivia osallistumaan kuntavaaleihin. Lumipallo lähti vyörymään, ja lopulta vasemmistoliiton ehdokkaita ei ollut kaksi eikä kolme vaan neljä. Vaaleissa vasemmistoliitto sai neljä prosenttia äänistä ja yhden valtuustopaikan.
Urjalan ja monien muiden kuntien esimerkit kertovat, että työtä ei kannata tehdä vain omissa porukoissa, vaan tässäkin tapauksessa kuntarajat ylittävä yhteistyö ja vasemmistoliiton ammattiliittoaktiivien tuki olivat hyvän tuloksen avaimena.
Myös takaiskuja tulee
Tapahtuu myös Kemiönsaari-ilmiölle vastakkaisia ilmiöitä. Taulukossa 2 on esimerkkejä kunnista, joissa vasemmistoliiton kannatus on hiipunut pikkuhiljaa. Monessa maaseudun kunnassa kannatus on aivan eri tasolla kuin aikoinaan SKDL:n kannatus.
Miksi SKDL sitten menestyi paremmin suurten asutuskeskusten ulkopuolella kuin vasemmistoliitto ja miksi kannatus on jatkanut vähenemistään vasemmistoliiton aikana? Onko vasemmistoliitto unohtanut harvaan asutut seudut?
SKDL:n kannatus maaseudulla perustui pitkälti siihen, että pienemmissäkin pitäjissä oli SKDL:ää äänestävien pienviljelijöiden lisäksi jokin saha, kenkätehdas tai muu suurehko verstas, joiden työntekijät tukivat SKDL ää. Näitä ei enää juuri ole.
Toinen ero SKDL:n ja vasemmistoliiton edellytyksissä on se, että SKDL:n työ tuli tehdyksi tietyllä tavalla liian hyvin. Puolue toimi aktiivisesti sen puolesta, että kaikille turvataan koulu ja terveydenhuolto lähikulmilla. Peruskoulut ja terveysasemat tulivat joka kylään.
Nyt, kun sekä koulut että terveysasemat on lopetettu haja-asutusalueilla, ei siellä enää ole tarpeeksi väkeä rakentamaan joukkoliikkeitä kurjistuspolitiikan kaatamiseksi.
Väestö ja vasemmistoliiton kannatus valuvat etelään ja suuriin kaupunkeihin
Vasemmistoliiton kannatus on ollut perinteisesti ja on edelleen korkealla pohjoisissa vaalipiireissä. Taulukko 3 esittää vasemmistoliiton kannatuksen kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe ovat puolueen perustamisen jälkeiset vaalit. Sen jälkeen vasemmistoliitto hävisi lähes kaikki vaalit. Kannatuspohja oli pienimmillään 2010-luvun alussa. Tätä vaihetta taulukossa esittävät vuosien 2011–2012 vaalit. Sen jälkeen vasemmistoliiton kannatus kasvoi useissa vaaleissa, ja vuoden 2023 eduskuntavaalien pohjakosketuksen jälkeen vasemmistoliitto on ottanut tavakseen edetä vaaleissa.
Taulukossa vaalipiirit ovat kolmessa ryhmässä. Ylimmässä ryhmässä ovat perinteiset vasemmistoliiton vahvan kannatuksen vaalipiirit. Vaikka kannatus Lapin, Oulun ja Satakunnan vaalipiireissä on voimakkaasti laskenut, ne kuuluvat silti edelleen yli kymmenen prosentin kannatuksen kerhoon. Varsinais-Suomi on edelleen korkean kannatuksen alue, ja Helsinki on noussut keskikastista kärkeen.
Keskimmäisessä ryhmässä ovat perinteisesti vahvat Pirkanmaan, Keski-Suomen, Savo-Karjalan ja Hämeen vaalipiirit, joissa kannatus on ainakin käynyt vaatimattoman seitsemän prosentin alapuolella.
Alimpaan ryhmään kuuluvat alle seitsemän prosentin kannatuksen vaalipiirit Uusimaa, Keski-Suomi ja Vaasan vaalipiiri. Niissä kannatuskehitys on kuitenkin lupaavaa. Kirjoitussarjan edellisessä osassa vaalipiirien kehitys on esitelty perusteellisesti.
Kannatus kasvaa eniten suurissa ja hiipuu kehyskunnissa
Vasemmistoliiton kannatus kasvaa eniten yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Vuosien 2021 ja 2025 kuntavaalien ja vuosien 2022 ja 2025 aluevaalien tulosten vertailussa vasemmistoliiton kannatus kasvoi merkittävästi Lahdessa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Oulussa, Vantaalla, Tampereella, Espoossa ja Helsingissä. Vain Turussa kannatus notkahti.
Vasemmistoliiton suhteellisen kannatuksen lasku ei ole suurinta pienemmissä kunnissa, kuten ehkä luulisi. Kaikkein eniten vasemmistoliitto menettää kannatustaan yli 10 000:n mutta alle 50 000 asukkaan kaupungeissa. Näissä osuus väestöstä on laskenut vain hieman, mutta niiden osuus vasemmistoliiton äänistä on laskenut jyrkästi, kuten taulukko 4 näyttää.
Tarkempi keskikokoisten kaupunkien analyysi osoitti, että vasemmistoliiton kannatuksen lasku ei ole niiden yleinen ominaisuus, vaan kyse on lähinnä kehyskunnista. Kehyskunnat ovat niitä kuntia maakuntakeskusten ympärillä, jotka houkuttelevat asukkaita maakuntakeskusta alemmalla veroäyrillä ja halvoilla omakotitonteilla maakuntakeskuksen rajan tuntumassa. Niiden asukkaista suuri osa käy töissä maakuntakeskuksessa ja käyttää sen palveluja, ja moni olettaa ilmeisesti, että kokoomusta äänestämällä mukava elämä jatkuu.
Laskin yhteen väestömäärän ja vasemmistoliiton kannatuksen muutokset Suomen kehyskuntaverkoston 44 jäsenkunnassa. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa kehyskunnissa annettiin 12,2 prosenttia ja vuoden 2023 eduskuntavaaleissa 15,9 prosenttia kaikista äänistä. Ne ovat keskimäärin voimakkaasti kasvavia kuntia. Samanaikaisesti niiden osuus vasemmistoliiton saamista äänistä kuitenkin laski 13,6 prosentista 12,2 prosenttiin. Jäsenkunnista vain 12:sta vasemmistoliiton ääniosuuden muutos vuodesta 1991 vuoteen 2023 oli parempi kuin vasemmistoliiton kannatuksen valtakunnallinen muutos tuolta ajalta. Ääniosuus laski 20 kehyskunnassa vähintään viisi prosenttiyksikköä ja 12 kehyskunnassa kymmenen prosenttiyksikköä tai enemmän. Vasemmistoliitto kaipaa selvästi erityistä selvitystä ja kampanjaa työlle kehyskunnissa.
Vasemmistoliitolla on vetovoimaisia ehdokkaita
Vasemmistoliiton menestyksen aluevaaleissa oletettiin kärsivän siitä, että suurilla puolueilla on enemmän tunnettuja ehdokkaita, jotka keräävät ääniä kuntarajojen yli. Pelko osoittautui turhaksi. Kansanedustajien lisäksi vasemmistoliitolla oli suuri joukko ehdokkaita, joita äänestettiin niissäkin kunnissa, joissa vasemmistoliitolla ei aluevaaliehdokkaita ollut.
Yhtenä selityksenä sille, että vasemmistoliitto ei eduskuntavaaleissa ole saanut nykyistä suurempaa kannatusta, on tarjottu sitä, että puolueella ei ole laajalti tunnettuja ehdokkaita, toisena sitä, että työläisiä ei vasemmistoliiton listoilta löydy. Vaikka kaikki seuraavissa listoissa luetellut kansalaiset eivät ole kaikille helsinkiläisille tai edes tamperelaisille tuttuja, ovat he kunnissaan ja alueillaan suurta luottamusta nauttivia ihmisiä. Ja ammattien kirjo on hyvin edustettuna. Monet heistä ja useat heidän lisäkseen ovat kohottamassa vasemmiston kannatusta seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Tässä kaksikymmentä suurimman osuuden kunnassaan annetuista äänistä saanutta vasemmistoliiton ehdokasta. Kunkin ehdokkaan kotipaikan jälkeinen luku ilmaisee, montako prosenttia kuntansa äänistä ehdokas sai: Helvi Hamari, terveydenhoitaja, Simo, 22,3; Tapio Hämäläinen, lääkäri, kunnallisneuvos, Rääkkylä, 18,6; Otto Bruun, forskare/tutkija, Kemiönsaari, 13,2; Janne Uusitalo, sivustokehittäjä, Pelkosenniemi, 12,3; Pentti Untinen, eläkeläinen, Lestijärvi, 11,5; Silvo Nybacka, lähihoitaja, sähköasentaja, Lumijoki, 11,4; Juha Pitkänen, ensihoitaja, varapääluottamusmies, Tuusniemi, 10,7; Jouni Jussinniemi, pääluottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, Pyhäjärvi, 9,8; Kirsi Koskelo, eräopas, Rautavaara, 9,4; Eija Flink, parturi-kampaaja, Pyhäjoki, 8,3; Simo Keränen, työmies, Pello, 8,3; Pertti Liinoja, koneinsinööri, eläkeläinen, Oripää, 7,7; Eeva Airas, sairaanhoitaja, kulttuurintuottaja, Pelkosenniemi, 7,6; Anri Magga, myyjä, hieroja, Enontekiö, 7,4; Jarmo Siivikko, opettaja, toimittaja, Inari, 7,2; Paula Tiala, tekstiilityön opettaja, Lestijärvi, 7,0; Satu Ahjoniemi, sairaanhoitaja (YAMK), Karkkila, 7,0; Jari Myllykoski, ex-kansanedustaja, kansalainen, Nakkila, 6,9; Päivi Soldatkin, eläkeläinen, tapahtumatuottaja, Paltamo, 6,8 ja Anne Nyman, myyjä, luottamusmies, Nokia, 6,7.
Yksi prosentti aluevaaleissa on ehdokkaalle hurjan hyvä saavutus. Varsinais-Suomessa oli 767 ehdokasta, Kainuussa 334 ja muissa siltä väliltä. Seuraavassa vähintään prosentin alueensa äänistä saaneet vasemmistoliiton aluevaltuutetut. Kansanedustajat on poistettu listalta, koska heille prosentti ei ole tavaton saavutus. Harri Pikkarainen, ylilääkäri, erikoislääkäri, Päijät-Häme, 2,4; Pertti Granqvist, toimittaja (eläk.), Kainuu, 2,0; Tapio Hämäläinen, lääkäri, Pohjois-Karjala, 2,0; Joona Mielonen, elokuvatyöntekjä, taiteen maisteri, Kymenlaakso, 1,8; Erja Hirviniemi, sairaanhoitaja, eläkkeellä, Kanta-Häme, 1,6; Miikka Kortelainen, kehittämispäällikkö, sairaanhoitaja, Kainuu, 1,4; Katja Marova, taloushallinnon asiantuntija, tradenomi (YAMK), Etelä-Karjala, 1,3; Gashaw Bibani, projektipäällikkö, terveydenedistäjä (AMK), Vantaa ja Kerava, 1,3; Matleena Käppi, luonnontieteiden kandidaatti, opiskelija, Keski-Suomi, 1,2; Piia Kilpeläinen-Tuoma, opetustoimen ylitarkastaja, Lappi, 1,2; Anni Järvinen, järjestötoiminnan koordinaattori, FM, Pohjois-Karjala, 1,2; Maija Kuivalainen, opiskelija, Pohjois-Karjala, 1,2; Aapo Reima, opiskelija, Kanta-Häme, 1,1; Sirpa Orjala, myyjä, Keski-Pohjanmaa, 1,1; Jari Myllykoski, johtamisen erikoisammattitutkinto, Satakunta, 1,1; Lotta Tuominen, opiskelija, Etelä-Savo, 1,0; Elisa Lientola, toiminnanjohtaja, kuvataiteilija, Päijät-Häme, 1,0 ja Funda Demiri, lähihoitaja, aluevaltuutettu, Vantaa ja Kerava, 1,0.
Nyt tiedämme, missä päin Suomea vasemmistoliittoa äänestetään. Mutta keitä vasemmistoliittoa äänestävät ovat? Entä ehdokkaat ja valitut? Mitä väestöryhmiä vasemmistoliiton tulisi kuulla tarkemmin ja keille paremmin kertoa vasemmistoliiton tavoitteista? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia kirjoitussarjan seuraavassa osassa.
Tämä kirjoitussarja julkaistaan osana Vasen Kaista -verkkolehden ja Kansan Uutisten yhteistyötä.
Hyvien uutisten vasemmistoliitto
Kirjoitussarjasta tulee kuusiosainen. Tämä on sarjan kolmas osa.
Osa 1/6: Vasemmistoliiton kannatus on kasvanut jo neljä kertaa peräkkäinOsa 2/6: Kansanedustaja jokaisesta vaalipiiristäOsa 3/6: Kannatus kasvuun koko maassa
Osa 4/6: Kannatus on ulottunut kaikkiin väestöryhmiin
Osa 5/6: Löytyy oma paikka puoluekartalla
Osa 6/6: Vaalimatematiikka tuo yllätyksiä
Hyvien uutisten vasemmistoliitto
Kirjoitussarjasta tulee kuusiosainen. Tämä on sarjan kolmas osa. Linkit sarjan aiempiin osiin ovat artikkelin lopussa.
uutiskirje 
