Vasemmistoliiton kannatus on kasvanut jo neljä kertaa peräkkäin

Vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen vasemmistoliiton suosio on kasvanut kaikissa valtakunnallisissa vaaleissa. Puolue ei ole koskaan aikaisemmin lisännyt kannatustaan kaksissa peräkkäisissä valtakunnallisissa vaaleissa. Nyt peräkkäisiä kannatuksen kasvun vaaleja on neljät. Vaaliuutisista on tullut hyviä uutisia.

Tämä kirjoitussarja punnitsee, mitä on tehtävä ja tapahduttava, jotta Manner-Suomen jokainen vaalipiiri olisi edustettuna vasemmiston eduskuntaryhmässä.

Auringonnousun puolue

Kaksikymmentä ensimmäistä vuotta ja viisi ensimmäistä eduskunnan vaalikautta olivat vasemmistoliitolle vaikeat. Puolue kävi 15 vaalit, joista vaalivoittoa juhlittiin vain vuoden 1995 eduskuntavaaleissa. Vasemmistoliittoa ilkuttiin auringonlaskun puolueeksi.

Taulukko 1 Vaalilajien ensimmäiset vaalit on kirjattu omaksi ryhmäkseen, sillä niillä ei ole edeltäviä vaaleja, joihin vertailun voi tehdä. ”Ei omia ehdokkaita” tarkoittaa vuosien 2000 ja 2006 presidentinvaaleja, joissa vasemmistoliitto ei asettanut omia ehdokkaita tukiessaan Tarja Halosen valintaa.

Vasemmistoliiton kannatuksen käänne ylöspäin alkoi puolueen kuudennella vaalikaudella vuoden 2012 presidentinvaalissa ja vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa. Presidentinvaalissa Paavo Arhinmäki (167 663 ääntä) sai vasemmistoliiton yhä parhaan tuloksen, ja vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa vasemmistoliitto ylsi siihen mennessä parhaaseen tulokseensa Merja Kyllösen (58 611 ääntä) ja Li Anderssonin (47 599) komeiden kampanjoiden myötä.

Vasemmistoliiton varaedustajaksi Euroopan parlamenttiin vuonna 2014 noussut Li Andersson saikin aiheen vaalien jälkeen kuitata kolumnissaan Kansan Uutisissa: ”Toukokuun 25 päivä oli se päivä, jolloin Suomen koottu toimittajakunta joutui keksimään jotain uutta sanottavaa vasemmistoliitosta. 9,3 prosentin kannatus eurovaaleissa ja 3,4 prosenttiyksikön kannatuksen nousu osoitti, kuinka vasemmistoliitto Suomessa on kaikkea muuta kuin auringonlaskun puolue.”

Vasemmistoliiton yhdeksästä vaalivoitosta neljä on kuluvalta vaalikaudelta

Seitsemännellä vaalikaudella 2015–2018 kannatus vielä laski eduskuntavaaleissa, mutta kuntavaaleissa vasemmistoliitto saavutti ensimmäistä kertaa vaalivoiton. Seuraavalla vaalikaudella, vuonna 2019, koitti toinen plusmerkkinen vaalitulos eduskuntavaaleissa, 24 vuotta vuoden 1995 vaalimenestyksen jälkeen. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vasemmisto kärsi vielä tappion, mutta sen jälkeen puolue on julkistanut vain hyviä vaaliuutisia.

Taulukko 2 Vaalituloksia arvioitaessa olennainen mittari on äänimäärä, sillä se kertoo, kuinka monta kansalaista todella kävi äänestämässä vasemmistoliittoa. Vaikka vain 42,7 prosenttia äänioikeutetuista käytti äänensä viime europarlamenttivaaleissa, vasemmistoliittoa äänesti 316 758 kansalaista. Ääniosuutta tarvitaan puolueen suhteellisen menestyksen kertomiseen. Vasemmistoliitto sai vuoden 2017 kuntavaaleissa enemmän ääniä kuin vuoden 2025 kuntavaaleissa, mutta jälkimmäisen vaalin tulos oli kuitenkin peräti 0,5 prosenttiyksikköä parempi. Tämä johtui äänestysaktiivisuuden laskusta.

Samaan aikaan ja kannatuksen lisääntymisen myötä jäsenmäärä on kasvanut ja jäsenistö uudistunut. Puolueen jäsenmäärä oli ensimmäistä kertaa alle 10 000 vuonna 2005 ja nousi takaisin viisinumeroiseen luokkaan vuonna 2012. Vuonna 2017 ylittyi 11 000 jäsenen raja, ja vuonna 2021 jäseniä oli jo 12 000. Viime vuoden päättyessä vasemmistoliitolla oli 14 114 jäsentä. Samaan aikaan muiden eduskuntapuolueiden jäsenmäärät laskevat, vain vihreät ja vasemmistoliitto ovat viime vuosina kasvattaneet jäsenmääriään.

Vasemmiston kannatus on kasvanut pitkään Helsingissä, nyt muu Suomi seuraa esimerkkiä

Taulukko 3 näyttää vasemmistoliiton kannatuksen muutokset vaalipiireittäin viime eduskuntavaaleista lähtien. Eduskuntavaaleissa vasemmisto menetti kannatusta Helsinkiä lukuun ottamatta kaikissa vaalipiireissä. Mutta kannattaa panna merkille, että Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa ja Vaasan vaalipiirissä kannatuksen pieneneminen oli vähäisempää kuin muualla.

Vuoden 2024 presidentinvaalissa vasemmistoliitto sai edelliseen presidentinvaaliin verrattuna paremman vaalituloksen jokaisessa vaalipiirissä Oulun vaalipiiriä lukuun ottamatta. Oulun vaalipiirin tulokselle on hyvä selitys, vuonna 2018 vasemmiston ehdokkaana oli Kainuun Merja Kyllönen. Presidentinvaalissa vasemmiston kannatus kasvoi eniten Helsingin, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan vaalipiireissä.

Europarlamenttivaaleissa 2024 vasemmistoliitto sai kaikkien aikojen suurimman äänimäärän valtakunnallisesti, mutta ei koko Suomessa. Kun vertaillaan äänimääriä vuodesta 2011 lähtien, Varsinais-Suomen äänimäärä vuoden 2019 eduskuntavaaleista säilyi tarkasteluajan parhaana, samoin Satakunnan, Oulun ja Lapin vaalipiirien tulokset vuoden 2011 eduskuntavaaleista.

Kuntavaaleissa 2025 vasemmistoliiton tulos Helsingissä, Hämeessä, Kaakkois-Suomessa ja Keski-Suomessa oli valtakunnallista tulosta parempi.

Taulukko 3 Vuoden 2023 eduskuntavaalin tuloksena oli rökäletappio. Tulos ei kuitenkaan ollut niin huono kuin se näyttää kansanedustajien lukumäärällä (11) mitattuna. Vuoden 2015 vaaleissa vasemmistoliitto sai pienemmällä äänimäärällä ja samalla ääniosuudella paikan enemmän (12). Vihreät saivat viime eduskuntavaaleissa kaksi paikkaa vasemmistoliittoa enemmän (13), vaikka vasemmistoliitto sai vihreitä enemmän ääniä ja korkeamman ääniosuuden. Vaalimatematiikan aiheuttamia yllätyksiä käsitellään perusteellisemmin kirjoitussarjan viimeisessä osassa.

Aluevaaleissa äänimäärä ja ääniosuus vähenivät vain Varsinais-Suomen vaalipiirissä. Keskimääräistä heikomman, vaikka plusmerkkisen tuloksen vasemmisto sai Satakunnassa, Pirkanmaalla ja Lapissa.

Aluevaalissa vasemmisto itse asiassa rikkoi 10 prosentin rajan

Keväällä käytiin samanaikaisesti kahdet vaalit koko maassa Helsinkiä lukuun ottamatta. Helsingissä ei aluevaaleja järjestetty, koska Helsingin kaupunki hoitaa myös hyvinvointialueen työt lukuun ottamatta erikoissairaanhoitoa, jonka hoitaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Kokonaiskuvan aluevaaleista saa lisäämällä Helsingin kuntavaalituloksen aluevaalin tuloksiin, kuten taulukossa 4 on tehty.

Taulukko 4 Vasemmistoliiton osuudeksi kaikista äänistä kevään aluevaaleissa on ilmoitettu komeat 9,1 prosenttia. Mutta kun tulokseen lasketaan mukaan Helsingin kuntavaalien tulos, on vasemmistoliiton ääniosuus 10,3 prosenttia.

Kevään aluevaaleissa vasemmistoliitto vahvisti asemiaan merkittävästi. Vuoden 2022 aluevaaleissa puolue sai ainakin yhden paikan jokaiseen aluevaltuustoon, Nyt kaikissa aluevaltuustoissa on kaksi paikkaa tai enemmän. Vasemmisto lisäsi paikkojaan viidessätoista, piti paikkalukunsa viidessä ja menetti paikan vain yhdessä aluevaltuustossa.

Taulukko 5 Vasemmistoliiton erinomaiselle vaalitulokselle luotiin perusta jo ehdokasasettelussa. Kun kaikkien aluevaaliehdokkaiden lukumäärä laski, onnistui vasemmisto lisäämään ehdokasmääräänsä. Vuoden 2022 aluevaaleissa vasemmistolla oli 11,2 prosenttia kaikista ehdokkaista, tänä vuonna 12,7 prosenttia.

Vasemmistoliitto lisäsi aluevaltuutettujensa lukumäärää kaikissa vaalipiireissä, joissa se menetti kansanedustajan paikkoja viime eduskuntavaaleissa Lapin vaalipiiriä lukuun ottamatta: Uudellamaalla (lisäys 4 aluevaltuutettua), Satakunnassa (1), Keski-Suomessa (1) ja Oulun vaalipiirissä (2).

Paras kuntavaalitulos 21 vuoteen

Kuntavaaleissa vasemmistoliitto sai suurimman kannatuksen sitten vuoden 2004 kuntavaalien. Vasemmistoliitto sai valtuutettuja 184 valtuustoon, yhtä moneen kuin edellisissä vaaleissa. Puolue nousi 14 valtuustoon, mutta putosi yhtä monesta. Niissä kunnissa joiden valtuustoon vasemmistoliiton edustajia nyt valittiin, on yhteensä 150 000 asukasta, ja niissä kunnissa, joiden valtuustossa ei enää kesäkuussa ole vasemmiston edustusta, on 60 000 asukasta. Yli 90 prosenttia suomalaisista asuu nyt kunnassa, jonka valtuustossa vasemmistoliitto on edustettuna.

Erityisen merkittävää on, että vasemmistoliitolla on nyt valtuustoryhmä kaikissa yli 50 000 asukkaan kaupungeissa. Kaakkois-Suomen vaalipiirin Mikkelin valtuustoon valittiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2004 vaalien vasemmistoliiton ehdokkaita, peräti kaksi. Kaakkois-Suomen vaalipiirin näkymiä saada kansanedustaja vahvistaa myös liki 20 000 asukkaan Haminan ensimmäinen vasemmistovaltuutettu sitten vuoden 2012 vaalien.

Vasemmistoliitto on nyt Sipoota (22 900 asukasta) lukuun ottamatta nyt jokaisessa yli 20 000 asukkaan kunnan valtuustossa, ja kunnissa, joissa on 10 000–19 999 asukasta, on kevään kuntavaalien jälkeen enää kymmenen kuntaa ilman vasemmistovaltuutettua, kun Haminan ja Orimattilan valtuustoihin saatiin vasemmistovaltuutettu, Loviisan valtuustoon kaksi.

Taulukko 6 Perusta vasemmiston hyvälle vaalitulokselle luotiin jo ehdokasasettelussa. Valtakunnallisesti ehdokasmäärä supistui paljon, vasemmiston vähemmän. Vuoden 2021 kuntavaaleissa 8,4 prosenttia ehdokkaista oli vasemmistoliiton listoilla, tämän vuoden kuntavaaleissa 9,1 prosenttia.

Suomessa on 108 kuntaa ilman vasemmistovaltuutettua ja 60 kuntaa, joissa on vain yksi valtuutettu. Kahden vasemmistovaltuutetun kuntien lukumäärä laski kevään vaaleissa kymmenellä, mutta kolmen vasemmistovaltuutetun kuntia on nyt 12 enemmän.

Kunnat ilman vasemmistoliittolaista valtuutettua ovat etupäässä hyvin pieniä. Manner-Suomen 292 kunnasta oli tämän vuoden alkaessa 196 kunnassa alle 10 000 asukasta. Näistä ilman vasemmistovaltuutettua oli 74 kuntaa. Alle 5 000 asukkaan kuntia oli 129, joista 74 on nyt ilman vasemmistoliittolaista valtuutettua.

Saako vasemmistoliitto 2027 eduskuntavaaleissa 18 kansanedustajaa?

Kuinka monta kansanedustajaa vasemmistoliitto saisi seuraavissa eduskuntavaaleissa alue- ja kuntavaalien tuloksilla? Sellaista laskelmaa ei voi tehdä. Kunta-, alue-, ja eduskuntavaalit ovat monestakin syystä aivan eri vaalit. Eikä vuoden 2027 huhtikuun vaalien ehdokasmääristä, äänestysprosentista, vaaliliitoista tai monista muista yksityiskohdista, tuolloin istuvan hallituksen kokoonpanosta puhumattakaan, ole tässä vaiheessa harmainta aavistusta.

Mutta sellainen simulaatio on helppo tehdä, miten viime eduskuntavaaleissa olisi käynyt, jos vasemmistoliitto olisi tuolloin saanut kunta- tai aluevaalien äänimäärät tai ääniosuudet.

Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton huonoon tulokseen vaikutti se, että puolue menetti paikkoja mahdollisimman täpärästi. Vasemmistoliitolla oli ensimmäinen valitsematta jäänyt ehdokas Uudenmaan, Satakunnan ja Lapin vaalipiireissä, järjestyksessä toinen valitsematta jäänyt ehdokas Keski-Suomessa.

Alue- ja kuntavaalien äänillä viime eduskuntavaalien tulos ei paljoa olisi parantunut, sillä eduskuntavaalien äänestysprosentti (72,0) oli paljon korkeampi kuin kuntavaalien (54,3) tai aluevaalien (51,7).

Kunta- ja aluevaalien ääniosuuksilla olisi viime eduskuntavaaleissa saatu 18 kansanedustajaa, Vaasan vaalipiiriä lukuun ottamatta vähintään yksi kansanedustaja joka vaalipiiristä. Näihin näkymiin palataan tarkemmin kirjoitussarjan seuraavassa osassa.

Tämä kirjoitussarja julkaistaan osana Vasen Kaista -verkkolehden ja Kansan Uutisten yhteistyötä.