Hyvinvointialueilla on käynnissä jäätävä yt-neuvotteluiden kriisi. Useilla alueilla ollaan vähentämässä satoja työpaikkoja niin, että kokonaismäärä käynnissä olevissa neuvotteluissa on vähintään 1 800.
Lisäksi sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian mukaan hyvinvointialueiden riittämätön rahoitus on johtanut kuluneen vuoden aikana myös lomautuksiin ja osa-aikaistamisiin. Ylimitoitetut säästöt uhkaavat sosiaalipalvelujen laatua ja oikea-aikaisuutta, liitto varoittaa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) käynnisti syyskuun lopulla perhekeskuspalveluja koskevat yt-neuvottelut, joiden piirissä on jopa 480 työntekijää. Perhekeskuspalveluja ovat esimerkiksi lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja opiskeluhuolto.
– On traagista, että Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella säästöjä haetaan juuri lapsiperheiden sosiaalipalveluista. Maksamme lyhytnäköisistä päätöksistä kovan hinnan tulevaisuudessa, toteaa Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio.
Alueella on jo aikaisemmin haettu säästöjä lakkauttamalla sairaaloista terveyssosiaalityöntekijöiden virat. Siirto lisää lääkäreiden työtä ja heikentää potilaan asemaa. Omien työtehtäviensä lisäksi lääkärit ovat joutuneet opastamaan perheitä muun muassa hakemusten, lausuntojen ja tukiasioiden kanssa.
– Maan hallituksella on vakava peiliin katsomisen paikka. Pohteen tilanne on varoittava esimerkki siitä, miten ylimitoitetut säästöt horjuttavat palvelujärjestelmää. Tällainen ei ole yhteiskunnallisesti tehokasta resurssien ja rahan käyttöä. Miltä kuulostaisi, jos esimerkiksi opettaja joutuisi toimimaan koulupsykologina, koska koulupsykologin virat on lakkautettu – oppitunnit jatkuisivat, mutta oppilaiden hyvinvoinnin tukeminen jäisi vajaaksi, Karsio havainnollistaa.
Jättileikkauksia muuallakin
Myös Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti syyskuun lopussa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut, joilla tavoitellaan noin 4,3 miljoonan euron säästöjä. Kaikkinensa yt-prosessin aikana tavoitteena on 285 tehtävän karsiminen ensi vuoden toukokuuhun mennessä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) puolestaan käynnistää lokakuun alussa yt-neuvottelut, joiden säästötarve voi enimmillään olla jopa 450 henkilötyövuotta. Lisäksi alueelle on asetettu vuosille 2027–2028 jopa 80 miljoonan euron lisäsäästötarve.
– Ekhva on jo hakenut valtiolta lisärahoitusta palvelujen turvaamiseksi, mutta tuloksetta. Lopulta kyse on poliittisesta tahdosta: kuinka paljon hyvinvointialueiden tilanteeseen halutaan puuttua ja kuinka arvokkaana suomalainen palvelujärjestelmä nähdään, Karsio sanoo.
Lapin hyvinvointialue (Lapha) on aloittamassa laajat yt-neuvottelut, joissa vähennystarve on 600–700 henkilötyövuotta. Neuvottelut koskevat koko henkilöstöä ja ne tulevat arvioiden mukaan kohdistumaan sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä tukipalveluihin.
Tilanteen taustalla on valtion arviointiryhmän esitys, jonka mukaan hyvinvointialue ei saisi tehdä ensi vuonna ollenkaan alijäämää.
Useilla muillakin alueilla, kuten Länsi-Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla, on jo käynnistetty neuvottelut tai harkitaan niiden aloittamista. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen neuvottelut voivat johtaa useiden kymmenien henkilöiden irtisanomisiin.
Talentia vetoaa maan hallitukseen, jotta se varmistaisi hyvinvointialueille riittävän budjetin. Jos rahoitusta ei vahvisteta, riskinä on henkilöstön uupumisen syveneminen, poissaolojen lisääntyminen ja asiakkaiden jääminen ilman oikea-aikaista apua.
– Henkilöstövähennykset eivät ole kestävä tie. Valtion on panostettava hyvinvointialueiden sosiaalipalveluihin ja varmistettava alueille riittävä rahoitus. Vain näin voidaan hillitä kustannuksia pitkällä aikavälillä, lisätä palvelujen vaikuttavuutta ja ennen kaikkea turvata sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvointi, Karsio korostaa.
uutiskirje 