Tavoitteeksi vasemmistoliitolle kansanedustaja jokaisessa vaalipiirissä

Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion tulot ja menot. Lait ja budjetti koskevat koko maata. Siksi puolueelle on tärkeää, että sen eduskuntaryhmässä on vaalipiirinsä asiat hyvin tunteva edustaja jokaisesta vaalipiiristä. Vasemmistoliitolla on ollut kansanedustaja jokaisesta Manner-Suomen vaalipiiristä, mutta nyt edustaja puuttuu viidestä vaalipiiristä. Huhtikuun alue- ja kuntavaalien ääniosuuksilla vasemmistoliitto saisi kansanedustajan yhtä lukuun ottamatta jokaisesta vaalipiiristä. Hyvien uutisten vasemmistoliitto -kirjoitussarjan toinen osa punnitsee vasemmistoliiton kannatusta jokaisessa Manner-Suomen vaalipiirissä.

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai kannatustaan vähemmän paikkoja

Vasemmistoliiton tuloksesta vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ei juuri jäänyt hyviä uutisia. Vasemmistoliitto sai 7,1 prosentin ääniosuudella vain 11 kansanedustajaa, vähemmän kuin koskaan. Puolue oli jo valmiiksi ilman kansanedustajaa Kaakkois-Suomen ja Vaasan vaalipiireissä, ja näissä vaaleissa ainoa kansanedustaja menetettiin hyvin täpärästi myös Satakunnan, Keski-Suomen ja Lapin vaalipiireissä. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä oli ennen vaaleja edustettuna 84 prosenttia suomalaisista oman vaalipiirin kansanedustajan kautta, vaalien jälkeen enää 73 prosenttia.

Vasemmistoliiton kansanedustajien lukumäärä olisi vuoden 2023 valtakunnallisella kannatuksella saattanut olla muu kuin 11 edustajaa. Vuonna 2015 vasemmistoliitto sai samansuuruisella kannatuksella 12 kansanedustajaa. Vihreät saivat nyt istuvaan eduskuntaan vasemmistoliittoa pienemmällä äänimäärällä 13 kansanedustajaa. Jos eduskuntavaalit olisivat aidosti suhteelliset, olisi vasemmistoliitto saanut 14 kansanedustajaa.

Vuoden 2023 vaalien tulos olisi totisesti voinut olla hyvin erilainen. Jos vasemmistoliitto olisi menettänyt viimeisen paikkansa niissä vaalipiireissä, joissa menetys oli lähellä, olisi puolueella nyt kahdeksan kansanedustajaa. Mutta toisaalta, jos vasemmistoliitto olisi pitänyt paikkansa niissä vaalipiireissä, joissa paikka menetettiin täpärästi, olisi eduskuntaryhmässä nyt 15 kansanedustajaa.

Eduskuntavaalien oikukkaat tulokset selittyvät sillä, että kansanedustajien paikkoja ei jaeta suhteellisesti puolueiden valtakunnallisen kannatuksen mukaan. Suhteellisuus toteutuu vain vaalipiireissä. Kaikkien vaalipiirien äänikynnys, eli ääniosuus joka tarvitaan kansanedustajan paikan saamiseksi, on erilainen.

Uudenmaan vaalipiirissä kansanedustajan paikkaan riitti viime vaaleissa 2,4 prosenttia äänistä. Lapissa ei vasemmistoliitto saanut paikkaa 9,9 prosentin kannatuksella, sillä äänikynnys oli kansainvälisestikin hurjat 12,4 prosenttia. Lapin ääniosuudellaan vasemmistoliitto olisi saanut neljä paikkaa Uudellamaalla ja Vaasankin vaalipiirissä yhden.

Joka vaalipiirissä tarvitaan monta kärkiehdokasta

Vasemmistoliitto jäi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa ilman kansanedustajaa Satakunnassa ja Lapissa, Keski-Suomessa puolue on jäänyt ilman paikkaa vain kerran, vuoden 2015 vaaleissa.

Huonoon lopputulokseen vaikutti monta tekijää kuten vasemmistoliiton kannatuksen yleinen lasku sekä kansanedustajien lukumäärän väheneminen Lapissa. Mutta kannatuksen väheneminen oli näissä vaalipiireissä rajumpaa kuin vasemmistoliiton valtakunnallinen ääniosuuden lasku. Valtakunnallisesti vasemmistoliiton ääniosuus laski 1,1 prosenttiyksikköä, Satakunnassa ja Keski-Suomessa se laski 1,7 ja Lapissa peräti 4,3 prosenttiyksikköä.

Kolmea ainoan kansanedustajan menettänyttä vaalipiiriä yhdistää se, että istuva kansanedustaja ei enää asettunut ehdokkaaksi, eivätkä heidän äänensä periytyneet muille ehdokkaille.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun suositun kansanedustajan äänet eivät jää puolueelle, kuten taulukko 2 kertoo. Ääniä ei voi testamentata.

Kaikki alkaa ehdokasasettelusta

Ei tietenkään ole huono asia, että vasemmistoliitolla on suosittuja ehdokkaita. Mutta jos vaalityö keskittyy enimmäkseen yhden tai kolmen ehdokkaan tukemiseen, jää keskustelu monien kansalaisryhmien kanssa ohueksi.

Vasemmistoliiton ehdokkaiden äänimäärien selailu osoittaa, että kaksi tai kolme ehdokasta yleensä saa yli puolet, usein yli 70 prosenttia äänistä. Suurin osa ehdokkaista ilmeisesti kokee olevansa täyte-ehdokkaita. Tämä ei enää käy. Vasemmistoliitto tarvitsee ehdokkaita, jotka uskovat mahdollisuuksiinsa tulla valituksi ja tukiryhmiensä kanssa pyrkivät siihen kaikin voimin.

Osa ehdokkaista tulee aina saamaan vähän ääniä. Siinä ei ole mitään noloa. Matka eduskuntaan on usein pitkä. Mutta olisiko Paavo Arhinmäestä koskaan tullut kansanedustaja, jos hän olisi heittänyt pyyhkeen kehään saatuaan vaaleissa ”vain” 768 ääntä? Taulukossa 3 on muita esimerkkejä siitä, että kansanedustajan paikan saamiseen vaaditaan sinnikkyyttä.

On harvinaista, että ehdokas saa ensimmäisellä yrityksellään kansanedustajan tehtävän. Vasemmistoliiton nykyisistä kansanedustajista heitä tosin on poikkeuksellisen paljon, kolme. Minja Koskela, Timo Furuholm ja varasijalta eduskuntaan noussut Jessi Jokelainen eivät kuitenkaan ilmestyneet eduskuntaan tyhjästä: he olivat jo olleet äänestäjien arvioitavana muissa vaaleissa aikaisemmin.

Ehdokasasettelussa on syytä miettiä, miten hyvin ehdokkaat heijastavat muutoksia puolueen kannattajakunnassa. Eduskuntavaalitutkimus kertoo, että vasemmistoliiton kannattajakunta, jossa oli ennen paljolti keski-ikäisiä ja vanhempia työläistaustaisia miehiä, koostuu nykyään enemmänkin nuorista, koulutetuista naisista.

Suurimman kannatuksensa vasemmistoliitto saa alle 34-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämän tiedon valossa on omituista, että kun eduskuntavaaleissa 2011 vasemmistoliiton ehdokkaista 15,7 prosenttia oli alle 30-vuotiaita, heitä oli enää 12,9 prosenttia vuoden 2023 ehdokkaista. Ja vaikka vasemmistoliiton kannatus on vähentynyt ja vähäistä iäkkäämpien ikäluokkien keskuudessa, nousi yli 60-vuotiaiden osuus vasemmistoliiton ehdokkaista vuoden 2011 9,3 prosentista vuoden 2023 14,3 prosenttiin.

Vasemmistoliiton kannattajakunta on aikaisemmin ollut sangen puolueuskollista. Ääni on annettu vasemmistoliitolle ehdokaslistan kokoonpanosta riippumatta. Tämä on sittemmin muuttunut. Vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimus (Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023) kertoo, että vain 58 prosenttia vasemmistoliittoa vuoden 2019 vaaleissa äänestäneistä antoi äänensä vasemmistoliitolle vuoden 2023 vaaleissa. Niin sanottu taktinen äänestäminen vaikutti asiaan jonkin verran.

Saman tutkimuksen mukaan vasemmistoliiton kannattajista kahdeksan prosenttia äänesti muuta puoluetta kuin sitä josta piti eniten. SDP:n kannattajilla sama luku on kymmenen. Täydelliseltä katastrofilta vasemmistoliiton pelasti se, että vihreitä vuonna 2019 äänestäneistä kahdeksan prosenttia ja SDP:tä samoissa vaaleissa äänestäneistä 3 prosenttia äänesti vuoden 2023 vaaleissa vasemmistoliittoa.

Kun kansalaiset aikaisemmin tekivät äänestyspäätöksensä yhden puolueen ehdokkaista, selailee lähes puolet äänestäjistä nykyisin kahden tai useamman puolueen ehdokkaita valintaa harkitessaan. Vasemmistoliiton kannattajina itseään pitävistä vain 34 prosenttia tekee valintansa yksinomaan vasemmistoliiton ehdokkaista: 66 prosenttia tekee valintansa kahden tai useamman puolueen ehdokkaiden joukosta. Vastaavasti vihreiden kannattajista 61 prosenttia ja SDP:n kannattajista 40 prosenttia harkitsee valintaansa kahden tai useamman puolueen ehdokkaiden joukosta. Harkitsevien äänestäjien suuri joukko on hyvä pitää mielessä ehdokaslistaa rakentaessa.

Ehdokaslistan laatiminen on monimutkainen ja vaativa tehtävä, johon on vaikea antaa yleispäteviä ohjeita. Tärkeäksi, ellei tärkeimmäksi kriteeriksi olisi kuitenkin syytä ottaa positiivinen pyrkyryys eli se, että ehdokas vakavasti tähtää kansanedustajan tai ainakin aluevaltuutetun asemaan seuraavissa tai myöhemmissä vaaleissa.

Lisäksi on syytä varmistaa, että ehdokaslistalla on edustava joukko ehdokkaita jotka voivat voittaa nuorten äänestäjien luottamuksen.

Näin vasemmistoliittoa äänestettiin viime eduskunta-, alue- ja kuntavaaleissa

Vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen on käyty neljät vaalit, ja vasemmistoliiton kannatus on kasvanut jokaisessa komeasti verrattuna saman vaalilajin edellisiin vaaleihin. Seuraavaksi esitellään viime eduskunta-, alue- ja kuntavaalien tulokset vaalipiireittäin.

Esittelyjen järjestys ei perustu vaalipiirien järjestysnumeroon tai aakkosiin. Ensin esitellään ne kolme vaalipiiriä, joissa vasemmistoliitto vuoden 2023 vaaleissa menetti ainoan kansanedustajan paikkansa ja sitten ne kaksi, joissa kansanedustajan paikka oli menetetty aikaisemmin. Väestömäärä laskee kaikissa.

Toiseksi esitellään ne kolme laskevan väestömäärän vaalipiiriä, joissa vasemmistoliitolla on kansanedustaja. Lopuksi esitellään lyhyemmin ne neljä vaalipiiriä, joiden väkiluku kasvaa ja joissa vasemmistoliitolla on kansanedustaja.

Satakunnan kansanedustajan paikasta puuttui 288 ääntä

Satakunta on kuulunut vasemmistoliiton vahvimpiin vaalipiireihin, mutta viime eduskuntavaaleissa ääniosuus jäi reilusti alle kymmenen prosentin. Vasemmistoliitto ei onnistunut pitämään itsellään Jari Myllykosken ääniä.

Kevään kuntavaaleissa tulos ei ollut huono, ja aluevaaleissa Satakunnan vasemmisto eteni mukavasti. Sekä kunta- että aluevaalien ääniosuuksilla kansanedustajan paikka olisi säilynyt.

Satakunnassa vasemmistoliiton menestys on liian paljon Porin varassa. Porissa asuu alle 40 prosenttia vaalipiirin asukkaista, mutta eduskuntavaaleissa vasemmisto sai sieltä 54.4 prosenttia äänistään. Alue- ja kuntavaalien tulos monessa kunnassa antaa uskoa, että tilanne voi korjaantua. Harjavallassa ääniosuus nousi aluevaaleissa 6,5 ja kuntavaaleissa 7,2 prosenttiyksikköä.

Eduskunta-, kunta ja aluevaalitulosten vertailussa vuodesta 2011 lähtien on vasemmistoliiton ääniosuus ollut korkeimmillaan 11,6 prosenttia kuntavaaleissa 2017 ja alimmillaan 8,3 prosenttia eduskuntavaaleissa 2023.

Keski-Suomessa vasemmistoliiton kannatus on Jyväskylän varassa

Myös Keski-Suomessa nähtiin, kuinka suuri vaikutus istuvan kansanedustajan poisjäännillä olevalla edustajalla voi olla. Vasemmistoliitto ei kyennyt säilyttämään Juho Kauton ääniä. Vuoden 2019 vaaleissa vasemmistoliitto sai Kauton kotikunnasta Äänekoskelta yli 2 000 ääntä ja 22 prosenttia äänistä. Kun Kautto ei enää ollut ehdokkaana vuoden 2023 vaaleissa, sai vasemmistoliitto Äänekoskelta alle tuhat ääntä ja 10,3 prosenttia äänistä.

Jos Vasemmistoliitto mielii saada takaisin ja pitää kansanedustajan Keski-Suomessa, on kannatusta lisättävä Jyväskylän ulkopuolella. Keski-Suomen asukkaista 54,4 prosenttia on Jyväskylästä, mutta vasemmistoliiton äänistä sieltä tuli 69,2 prosenttia viime eduskuntavaaleissa, aluevaaleissa peräti 71,8 prosenttia.

Kevään vaaleissa vasemmistoliiton kannatus nousi Jyväskylässä upeasti, aluevaaleissa 3,4 ja kuntavaaleissa 3,6 prosenttiyksikköä. Mutta Jyväskylän äänet eivät riitä yksinään kansanedustajan paikkaan. Vasemmistoliiton kannatuksen pitää ja se voi kuitenkin kasvaa myös Jyväskylän ulkopuolella. Viitasaari, Pihtipudas, Konnevesi ja Luhanka näyttivät keväällä esimerkkiä kasvattamalla vasemmistoliiton kannatusta sekä alue- että kuntavaaleissa.

Eduskunta-, kunta- ja aluevaalitulosten vertailussa vuodesta 2011 lähtien on vasemmistoliiton ääniosuus ollut korkeimmillaan 10,7 prosenttia aluevaaleissa 2025 ja alimmillaan 6,5 prosenttia eduskuntavaaleissa 2023.

Lapissa vasemmistoliiton ääniosuus oli aluevaaleissa lähes neljä prosenttiyksikköä eduskuntavaalien ääniosuutta korkeampi

Lapin vaalipiirissä kansanedustajien määrä laski seitsemästä kuuteen. Siitä seurasi äänikynnyksen nouseminen. Saadakseen kansanedustajan paikan vuonna 2019 riitti, että sai 9,7 prosenttia äänistä. Viime vaaleissa tarvittiin 12,4 prosenttia äänistä. Kun vasemmistoliitto ei onnistunut pitämään ehdokkuudesta pidättäytyneen Markus Mustajärven ääniä, vasemmistoliitto ei saanut tarpeeksi ääniä ja menetti paikkansa.

Lapissa vasemmistoliitolla ei ole sitä ongelmaa, että kannatus keskittyisi vaalipiirin keskuspaikkakunnalle. Lapin vaalipiirin kolmessa suurimmassa kaupungissa, Rovaniemellä, Torniossa ja Kemissä, asuu 60 prosenttia vaalipiirin asukkaista, ja vasemmistoliitto saa niistä 60 prosenttia äänistään.

Kevään vaaleissa vasemmistoliiton ääniosuudet pysyivät sillä tasolla, jolla vaalipiiristä saadaan kansanedustaja. Lapin vaalipiirin ongelmana on kannatuksen poukkoilu. Kun ääniosuus kasvoi komeasti Inarissa, 8,9 prosenttiyksikköä aluevaaleissa ja 2,6 prosenttiyksikköä kunnallisvaaleissa, niin vastaavasti kannatuslukemat putosivat Kolarissa 6,5 ja 6,1 prosenttiyksikköä. Lapin kunnissa sitoutumattomien listat saivat suuren kannatuksen.

Eduskunta-, kunta- ja aluevaalitulosten vertailussa vuodesta 2011 lähtien on vasemmistoliiton ääniosuus ollut korkeimmillaan 17,9 prosenttia kuntavaaleissa 2017 ja alimmillaan 9,9 prosenttia eduskuntavaaleissa 2023.

Vasemmistoliiton kannatus lisääntyy Kaakkois-Suomessa – paluu eduskuntaan lähestyy

Vasemmistoliitolla oli kansanedustaja viimeksi Kymen vaalipiirissä vuonna 2007 alkaneella vaalikaudella. Vuoden 2015 vaaleista lähtien Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit on yhdistetty Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi. Vasemmistoliitto ei ole ollut lähelläkään saada kansanedustajaa vaalipiiristä, sillä kannatus Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa on ollut hyvin vähäistä.

Viime eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto sai vain 3,5 prosenttia Kaakkois-Suomen äänistä, kun kansanedustajan paikkaan olisi tarvittu 5,1 prosenttia äänistä. Sen jälkeisissä neljässä vaalissa on kuitenkin alkanut uusi kehitys vaalipiirin jokaisella alueella, ja vasemmistoliitto sai komeat 5,5 prosenttia äänistä alue- ja 5,1 prosenttia kuntavaaleissa.

Kaakkois-Suomi on sikäli erikoinen vaalipiiri, että siellä on neljä keskusta eli yli 50 000 asukkaan kaupunkia. Niissä asuu 61,6 prosenttia vaalipiirin väestöstä, ja vasemmistoliitto sai niistä eduskuntavaaleissa 71,7 ja aluevaaleissa 78,1 prosenttia äänistään. Vasemmistoliiton kannatuksen kasvu on siten keskittynyt etupäässä neljään suureen kaupunkiin. Vaalipiirin 26 kunnasta kymmenessä ei ollut vasemmistoliiton ehdokasta kuntavaaleissa.

Eduskunta-, kunta ja aluevaalitulosten vertailussa vuodesta 2011 lähtien on vasemmistoliiton ääniosuus ollut korkeimmillaan 5,5 prosenttia aluevaaleissa 2025 ja alimmillaan 3,0 prosenttia eduskuntavaaleissa 2015.

Vaasan vaalipiirissä aluevaalien ääniosuus olisi riittänyt 0,83 kansanedustajan paikkaan eduskuntavaaleissa 2023

Vaasan vaalipiirissä vasemmistoliitolla oli kansanedustaja viimeksi vuonna 1995 alkaneella vaalikaudella. Kolmella hyvinvointialueensa keskuspaikkakunnalla, Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa, asuu 42,5 prosenttia vaalipiirin asukkaista. Vasemmistoliitto sai näistä kaupungeista 57,6 prosenttia äänistään.

Alue- ja kuntavaaleissa vasemmistoliiton kannatus kasvoi kolmessa suuremmassa kunnassa ja monessa pienemmässäkin. Seinäjoella kannatus on ollut hyvin vaatimatonta, mutta kannatus on sielläkin kääntynyt selvään nousuun.

Pohjanmaalta löytyy yksi pieni, mutta sitäkin ilahduttavampi esimerkki siitä, että vasemmistoliitto voi lisätä kannatustaan missä vain. Vuoden 2022 aluevaaleissa Suomessa oli vain yksi kunta, jossa vasemmistoliitto sai nolla ääntä, alle tuhannen asukkaan Halsua. Kevään kuntavaaleissa vasemmistoliitto rikkoi nollan ja sai Halsuasta viisi ääntä.

Eduskunta-, kunta- ja aluevaalitulosten vertailussa vuodesta 2011 lähtien on vasemmistoliiton ääniosuus ollut korkeimmillaan 4,0 prosenttia kuntavaaleissa 2017 ja aluevaaleissa 2025 sekä alimmillaan 2,4 prosenttia eduskuntavaaleissa 2023.

Vasemmistoliitto hurjasteli aluevaaleissa Päijät-Hämeessä

Vasemmistoliitto tuplasi aluevaltuutettujensa lukumäärän Hämeen vaalipiiriin kuuluvassa Päijät-Hämeessä. Äänimäärä ja ääniosuus yli kaksinkertaistuivat. Ääniosuus kasvoi Lahdessa 4,5 prosenttiyksikköä, Hollolassa 3,1 prosenttiyksikköä, Kärkölässä 5,2 prosenttiyksikköä ja Orimattilassa 4,3 prosenttiyksikköä. Voiko vasemmistoliiton kannatus kasvaa näin massiivisesti? Kyllä voi. Tässä tapauksessa loistavan tuloksen takana oli innostunut toiminta lahtelaisen Harri Pikkaraisen kampanjassa.

Hämeen vaalipiirin toisessa osassa, Kanta-Hämeessä, tulokset olivat lähempänä normaalia.

Hämeen vaalipiirissä on kaksi aluekeskusta, Lahti ja Hämeenlinna. Niissä asuu 50 prosenttia vaalipiirin asukkaista, ja vasemmistoliitto saa niistä 50 prosenttia kaikista äänistään Hämeessä.

Eduskunta-, kunta ja aluevaalitulosten vertailussa vuodesta 2011 lähtien on vasemmistoliiton ääniosuus ollut korkeimmillaan 9,4 prosenttia aluevaaleissa 2025 ja alimmillaan 5,8 prosenttia kuntavaaleissa 2021.

Vasemmistoliitto vahvistuu Pohjois-Karjalassa

Savo-Karjalan vaalipiiri syntyi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, kun Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistettiin. Vasemmistoliitto ei koskaan saanut kansanedustajaa Pohjois-Karjalassa, mutta kaikissa vaaleissa Pohjois-Savossa, vuosien 1995 ja 2003 vaaleissa kaksi. Yhdistynyt vaalipiiri on saanut kaikissa vaaleissa yhden paikan, ja kansanedustaja on tullut Pohjois-Savosta.

Asetelma on kuitenkin ollut muuttumassa. Vielä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vasemmiston ääniosuus oli korkeampi Pohjois-Savossa kuin Pohjois-Karjalassa, mutta kevään alue- ja kuntavaaleissa Pohjois-Karjala meni ohi. Pohjois-Karjalan Joensuussa, Nurmeksessa, Rääkkylässä ja Tohmajärvellä on kannatusta kasvatettu vähintään 3,5 prosenttiyksikköä. Aluevaaleissa vasemmistoliittoilmiö syntyi rääkkyläläisen Tapio Heinosen kampanjan myötä.

Savo-Karjalan kahden aluekeskuksen, Kuopion ja Joensuun, yhteinen osuus vaalipiirin asukkaista on 49,7 prosenttia. Kahden kaupungin osuus vasemmistoliiton äänistä on 58,3 prosenttia. Sikäli kuin vasemmistoliitto toivoo toista kansanedustajan paikkaa, on pienemmillä paikkakunnilla tehtävä paljon työtä

Eduskunta-, kunta ja aluevaalitulosten vertailussa vuodesta 2011 lähtien on vasemmistoliiton ääniosuus ollut korkeimmillaan 9,9 prosenttia aluevaaleissa 2025 ja alimmillaan 5,5 prosenttia eduskuntavaaleissa 2023.

Oulun vaalipiirissä vasemmistoliitto oli 352 äänen päässä toisenkin kansanedustajapaikan menettämisestä

Eduskuntavaaleissa 2019 vasemmistoliitto juhli Oulun vaalipiirissä paluuta kolmen kansanedustajan kantaan. Eduskuntavaaleissa 2023 kolmas paikka menetettiin ja toinenkin paikka oli vakavasti uhattuna. SDP:n lanseeraama ”taktinen äänestäminen” näkyi täällä rumimmillaan. SDP pelotteli äänestäjiä sillä, että tulee oikeistohallitus, jos SDP:stä ei tule suurinta puoluetta.

Oulun vaalipiirissä SDP:n ääniosuus nousi 3,5 ja vasemmistoliiton laski 3,6 prosenttiyksikköä. SDP ei saanut lisäpaikkaa, mutta vasemmistoliitto menetti paikan. Kokoomus ja perussuomalaiset saivat lisäpaikan ja muodostivat hallituksen.

Oulun vaalipiirissä 44,3 prosenttia väestöstä asuu Oulussa ja 7,5 prosenttia Kajaanissa. Vasemmistoliitto saa äänistään Oulun vaalipiirissä 51,8 prosenttia Oulusta ja 9,1 prosenttia Kajaanista. Jos kolmas kansanedustajan paikka halutaan takaisin, pitäisi työtä tehostaa kahden keskuskaupungin ulkopuolella. Esimerkkiä alue- ja kuntavaaleissa ääniosuuden merkittävästä noususta kummassakin esittivät monet kunnat.

Eduskunta-, kunta- ja aluevaalitulosten vertailussa vuodesta 2011 lähtien on vasemmistoliiton ääniosuus ollut korkeimmillaan 14,5 prosenttia eduskuntavaaleissa 2011 ja alimmillaan 9,4 prosenttia eduskuntavaaleissa 2023.

Kasvavissa vaalipiireissä kannatus kasvaa voimakkaasti, poikkeuksena Varsinais-Suomi

Helsingissä vasemmistoliitolla oli yksi kansanedustaja vuoden 2007 vaalien jälkeen, nyt kolme.

Eduskunta-, kunta ja aluevaalitulosten vertailussa vuodesta 2011 lähtien on vasemmistoliiton ääniosuus Helsingissä ollut korkeimmillaan 17,0 prosenttia aluevaaleissa 2025 ja alimmillaan 9.8 prosenttia eduskuntavaaleissa 2015.

Uudenmaan vaalipiirissä vasemmistoliitto menetti toisen paikkansa hyvin täpärästi. Pienikin kannatuksen lisääminen seuraavissa vaaleissa tuo paikan takaisin.

Eduskunta-, kunta ja aluevaalitulosten vertailussa Uudenmaan vaalipiirissä vuodesta 2011 lähtien on vasemmistoliiton ääniosuus ollut korkeimmillaan 6,9 prosenttia aluevaaleissa 2025 ja alimmillaan 4,4 prosenttia eduskuntavaaleissa 2015.

Varsinais-Suomessa alue- ja kuntavaalit sujuivat heikommin kuin muualla maassa. Li Anderssonin poistuminen ehdokkaiden joukosta vaikutti ilman muuta tuloksiin aluevaaleissa ja kuntavaaleissa Turussa. Turun tulokseen vaikutti varmasti myös vasemmistoliiton hajaannus. Vasemmistoliiton äänistä Varsinais-Suomessa 60 prosenttia tulee Turusta.

Eduskunta-, kunta ja aluevaalitulosten vertailussa vuodesta 2011 lähtien on vasemmistoliiton ääniosuus Varsinais-Suomessa ollut korkeimmillaan 12,8 prosenttia eduskuntavaaleissa 2019 ja alimmillaan 9,4 prosenttia kuntavaaleissa 2012.

Pirkanmaalla vasemmistoliitto on pitkään odottanut kahden kansanedustajan saamista. Vain yksi paikka on tullut. Sen sijaan sosiaalidemokraatit ovat nostaneet äänimääräänsä vaalipiirissä vuoden 2015 vaaleista vuoden 2023 vaaleihin 25 000 äänellä kärkiehdokkaansa Sanna Marinin johdolla.

Eduskunta-, kunta- ja aluevaalitulosten vertailussa vuodesta 2011 lähtien on vasemmistoliiton ääniosuus ollut Pirkanmaalla korkeimmillaan 11,0 prosenttia aluevaaleissa 2025 ja alimmillaan 6,9 prosenttia eduskuntavaaleissa 2023.

Vaalityö tehdään paikallisesti

Jos laskemme yhteen yllä esitellyt vasemmistoliiton vaalitulokset alue- ja kuntavaaleissa katsoen, kuinka monta kansanedustajaa vasemmistoliitto niiden ääniosuuksilla ja äänimäärillä olisi saanut koko maassa, saamme tulokseksi pahimmillaan nykyistä vähemmän ja parhaimmillaan 18 kansanedustajaa.

Kirjoitussarjan toisessa osassa on tarkasteltu vasemmistoliiton vaaliasetelmia vaalipiireittäin. Vaalitulokset tehdään kuitenkin eduskuntavaaleissakin kunnissa. Sarjan seuraavassa osassa paneudutaan siihen, miten vasemmistoliitto on onnistunut paikallisesti.

Tämä kirjoitussarja julkaistaan osana Vasen Kaista -verkkolehden ja Kansan Uutisten yhteistyötä.

Hyvien uutisten vasemmistoliitto

Kirjoitussarjasta tulee kuusiosainen. Tämä on sarjan toinen osa.
osa 1/6: Kannatus kasvoi jo neljä kertaa peräkkäin
osa 2/6: Kansanedustaja jokaisesta vaalipiiristä
osa 3/6: Kannatus kasvuun koko maassa
osa 4/6: Kannatus on ulottunut kaikkiin väestöryhmiin
osa 5/6: Löytyy oma paikka puoluekartalla
osa 6/6: Vaalimatematiikka tuo yllätyksiä