Kalastusalan työläisten jättäminen heidän kotimaidensa hallitusten ja kehittyneiden maiden välisten kauppasopimusten ulkopuolelle huolestuttaa kalastajia. Se myös köyhdyttää kalastuksesta riippuvaisia yhteisöjä. Huoli käy ilmi toukokuussa julkaistusta Lupauksista vaaroihin: pienkalastus unohdettu EU:ssa ja Gabossa -raportista.
Raportin toimittanut Fair Fisheries Arrangements -koalitio (CFFA) käyttää pientä afrikkalaista Gabonin valtiota esimerkkinä siitä, miten maanosan kalastajat jäävät aina tyhjin käsin, vaikka he ovat tuottoisan alan ensilinjassa.
Raportti kuvaa Kestävän kalastuksen kumppanuussopimusten (SFPA) epäonnistumisia pienimuotoista kalastusta harjoittavien yhteisöjen etujen ajamisessa.
Pienkalastajat ulkona neuvottelupöydistä
Gabon solmi kauppasopimuksen EU:n kanssa 2021. Sopimus takasi eurooppalaisille kalastusaluksille oikeuden kalastaa tonnikalaa Gabonin vesiltä, mistä sitä saalistetaan 32 000 tonnia joka vuosi.
Euroopan unioni maksaa 2,6 miljoonaa euroa vuodessa pääsystä Gabonin kalavesille. Rahat käytetään kalastuksen hallinnointiin, laittoman kalastuksen torjumiseen ja hauraiden ekosysteeminen suojeluun.
Ensi vuonna tarkistettava sopimus tarjoaa hyvin vähän suojaa gabonilaisille kalastajille. CFFA:n koordinaattori Beatrice Gorezin mukaan Euroopan unioni toteaa pienkalastajien olevan ratkaisevassa roolissa Gabonin taloudelle ja ruokaturvalle, mutta keskittyy sitten maksimoimaan sopimuksen hyödyt itselleen.
– Gabon ja EU suunnittelevat tonnikalasopimuksen uusimista, mutta paikalliset kalastajat on jätetty laajalti neuvottelujen ulkopuolelle ja heidän hyötynsä sopimuksesta jää vähäiseksi, sanoo Gorez.
Jotta yhteisö hyötyisi kumppanuussopimuksista, sen pitäisi saada näkemyksensä kuuluville. CFFA:n mukaan se edellyttäisi osallistavia kuulemisia, joista olisi hyötyä myös laittoman kalastamisen torjumisessa.
– Päätöksenteon ulkopuolelle jättäminen on johtanut siihen, ettei paikallisia realiteetteja ole ymmärretty, Gomez toteaa.
Kalastajien mukaan heitä ei päinvastaisista vakuutteluista huolimatta ole neuvotteluihin kelpuutettu. Sen vahvistaa myös vuonna 2023 perustettu Gabonin pienkalastustoimijoiden liitto, johon kuuluu parikymmentä kalastajien, kalakauppiaiden ja jalostajien osuuskuntaa.
– Kalastajia ei ole koskaan kuultu kalastussopimuksesta, toteaa liiton puheenjohtaja Jean de Dieu Mapaga.
– Olemme toki kuulleet puheita hallituksen kalastuskeskushankkeista. Kukaan ei kuitenkaan ole selittänyt, että investoinnit liittyvät pienimuotoisen kalastuksen alakohtaiseen tukeen EU:n ja Gabonin kestävän kalastuksen kumppanuussopimuksessa.
Gabon ei ole ainoa Afrikan maa, jolla on ongelmia. Kansainvälisillä kalastusyhtiöillä on merellä valtava rooli, eivätkä ainoastaan Gabonin pienet kalastajayhteisöt joudu kilpailemaan niiden kanssa.
– Esimerkiksi Liberiassa niin kutsuttu ”kokeellinen” kalastaminen on tarjonnut takaportin arvokkaisiin luonnonvaroihin, joista ei vielä ole todettu ylijäämää, Gorez huomauttaa.
– Kestävän kalastuksen alakohtainen tuki kumppanuussopimuksissa ei saa jäädä teoreettiseksi, vaan sen täytyy konkreettisesti ja läpinäkyvästi edistää kansallisia toimia. Sellaista ei vielä ole nähty.
uutiskirje 