Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n toinen varapuheenjohtaja Niko Blom pitää hyvänä sitä, että viime viikkoina on paljastunut joukko ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttötapauksia.
– Kun asiat tulevat näkyviin, niihin voi puuttua, hän sanoo.
Tapauksia on paljastettu muun muassa Turun telakalta ja siivousalalta.
”Siellä, missä järjestäytyminen vähenee, alkaa heti näkyä näitä samoja ongelmia.”
– Näin tulee esiin tilanne, joka on kehittynyt työmarkkinoille pikku hiljaa.
Iso riski koko järjestelmälle
Blom totea, että hänen liittonsa piirissä vaikein ala ulkomaisen työvoiman kannalta on taksiala. Suuri osa kuljettajista on ulkomaalaistaustaisia.
Tilanne muuttui vuonna 2018, kun Sipilän hallitus liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johdolla teki taksiuudistuksensa. Sipilän hallituksen tahtotila oli saada alustatalouden yritykset taksimarkkinoille mukaan.
– Käytännössä se tarkoitti sitä, että työehtoja polkemalla he saivat näiden taksien hinnat alas. Kuluttajille kyydit ovat olleet edullisia, mutta samalla kävi niin, että kuljettajat eivät ole työsuhteisia vaan heidät on ajettu pakkoyrittäjyyteen. He eivät tule toimeen työllään.
Tästä seuraa ongelma, joka on Blomin mielestä pahin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytössä ja ja ylipäätään harmaassa taloudessa.
– Koko järjestelmämme perustuu siihen, että meillä on työmarkkinat, joilla työnantajilla on velvollisuutensa hoitaa lakisääteisiä maksuja ja sivukuluja, joilla koko eläkejärjestelmämme ja sosiaaliturvamme toimivat, hän toteaa.
– Jos nämä yhtäkkiä eivät enää hoidu, se tarkoittaa pitkällä aikavälillä sitä, että meillä ei ole mahdollisuutta nykyisenlaiseen eläkejärjestelmään tai työttömyysturvaan. Se on riski, joka koskee meitä kaikkia.
– Jos jollain on mahdollisuus olla osallistumatta sosiaaliturvan velvoitteisiin, se kostautuu siinä vaiheessa, kun jopa satojen tuhansien ihmisten eläketurvaa ei ole hoidettu. Jonkun maksettavaksi tämä jää.
Hänestä näyttää selkeästi siltä, että kyseisenlainen harmaa talous ja hyväksikäyttö laajenevat pikku hiljaa.
– Siellä, missä järjestäytyminen vähenee, alkaa heti näkyä näitä samoja ongelmia. Mutta tämän eteenhän nykyinen hallitus on toiminut ahkerasti, Blom sanoo.
Hän painottaa sitä, että kysymys on poliittinen.
– Lainsäätäjän tehtävä on toimia sen eteen, että työmarkkinoilla eivät ole mahdollisia järjestelyt, joilla kierretään työnantajan velvoitteita.
Hänestä työnantajaleirin ylimielisyys näkyy isojen yritysten toiminnassa, viimeksi Woltilla, joka ilmoitti alkuviikosta, että se palkkaa sata ruokalähettiä työsuhteeseen.
– Samaan aikaan sillä on 10 000 lähettiä, jotka työskentelevät yrittäjästatuksella, vaikka korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen, jonka mukaan lähettien tulee olla työsuhteessa. Wolt voi viitata kintaalla työelämän lainsäädännölle.
Tietämättömyys taustalla
Blom muistuttaa siitä, että tietämättömyys luo mahdollisuuden hyväksikäyttöön.
– Maahanmuuttajat ovat hyvä kohderyhmä, koska usein heillä ei ole suomalaisen työelämän lainsäädännön tuntemusta. Se näkyy siellä telakalla, samoin taksiliikenteessä. On paljon maahanmuuttajataustaisia kuljettajia, jotka eivät tunne järjestelmää, jolla työmarkkinamme toimivat. He eivät tunne ajatusta, että työmarkkinat perustuvat vahvaan järjestäytymiseen ja neuvoteltuihin työehtosopimuksiin, joita noudatetaan. Kun tämä logiikka ei ole tiedossa, ihmiset eivät järjestäydy eikä työehtosopimuksista muodostu yleissitovia.
Vaikka ammattiliitot pyrkivät vaikuttamaan järjestäytymiseen, se ei Blomin mielestä yksin riitä.
– Tämä tilanne vaatii tiukennuksia lainsäädäntöön, jotta uuden työn mallit, joissa ihmiset ajetaan yrittäjyyteen, eivät olisi mahdollisia.
Taksialan työehtosopimus ei ole yleissitova, koska järjestäytymisaste on matala.
– Tilannetta voisi korjata poliittisella päätöksellä, jolla yleissitovuuden taso määriteltäisiin nykyistä alemmas. Näin olisi olemassa yhä vähemmän aloja, jotka voisivat toimia ilman työehtosopimuksen yleissitovuutta.
Blomin mukaan työnantajapuolella on isojakin yrityksiä, jotka ovat järjestäytyneet työnantajajärjestöön.
– Mutta alasta iso osa on niitä, jotka ajavat sovellusten kautta omaa autoa. Firmat mainostavat, että heidän palveluksessaan voi ajaa silloin, kun itselle sopii, ja näin hankkia lisätienestiä. Totuus kuitenkin on, että nämä kuljettajat pääsääntöisesti yrittävät elättää itsensä tällä.
Niin halpaa ettei sillä elä
Blom ei käytä alustatalouden isoja toimijoita Uberia, Boltia tai Yangoa.
– Yrityksessä, jonka työntekijät ovat työsuhteessa ja joka toimii työehtosopimuksen puitteissa, reilu 10 kilometrin matka maksaa 40-50 euroa. Firmassa, jossa työntekijät on ajettu yrittäjän asemaan, sama matka tarjotaan 13 eurolla eli 3-4 kertaa halvemmalla, hän kuvailee.
– Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että kun halpaa on tarjolla, se pikkuhiljaa syö markkinoilta pois toimijat, jotka noudattavat työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia ja joiden työntekijät tulevat toimeen palkallaan.
Blomin mukaan taksiluvan saa helposti. Hän toivoo parhaillaan valmisteilla olevan uuden taksilain korjaavan tilannetta. Joulukuussa eduskuntaan luvatussa laissa on mahdollisesti ajatuksena muun muassa saada mittarit takaisin takseihin ja lisätä koulutusta kuljettajille.
– Toivottavasti lakiesitys etenee. Se ei kuitenkaan yksin ratkaise työvoiman väärinkäyttöön liittyviä ongelmia. Totta kai työlainsäädäntöön tarvitaan jatkossa kehitystä.
Nyt Blom toivoo pääsevänsä ammattiliiton lisäksi vaikuttamaan työelämän sääntöihin vasemmistoliiton kautta. Hän on ehdolla vasemmistoliiton puoluehallitukseen, joka valitaan marraskuussa Vantaalla pidettävässä puoluekokouksessa.
Vas työelämäkannat ovat just sellaisia kuin pitää ja haluan varmistaa sen, että myös jatkossa saamme ihmisten tuen niille ja edistettyä niitä.
lehti 