Valtakunnallisesti pienten paikkakuntien alue- ja kuntavaalitulokset ylittävät vain harvoin uutiskynnystä. Suuret kaupungit ja valtakunnalliset lukemat vievät vaali-iltana ymmärrettävästi huomion, ja vasemmiston kova tulos Helsingissä oli siksi kevään vaalien pääuutinen.
Vasemmistolehti Ny Tidin päätoimittaja Janne Wass kuvasi kuitenkin Kemiönsaaren vaalivoittoa vasemmistoliiton “isommaksi paukuksi”: puolue lisäsi valtuutettujen määrää kahdesta viiteen. 17,5 prosentin ääniosuudella vasemmisto nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Kemiönsaari on 7 000 asukkaan varsinaissuomalainen saaristokunta Turun ja Hangon välissä. Sekä kunta- että aluevaaleissa etenimme sekä prosentuaalisesti että äänimäärissä reilusti jopa Li Anderssonin poikkeuksellisen hyvästä vaalituloksesta eurovaaleissa 2024. Aluevaaleissa vasemmistoliitto sai 21,6 prosenttia Kemiönsaaren kunnassa annetuista äänistä.
Paikallisesti rakensimme siis Li-ilmiön jatkoksi kunta- ja aluevaalien Kemiönsaari-ilmiön. Onnistuimme tässä siitä huolimatta, että monet vanhat ääniharavamme jättäytyivät eläkkeelle ja ehdokaslistamme oli kaikista poliittisista ryhmistä nuorin. Vaalityötä tekivät toki rinta rinnan elinikäiset liittoaktiivit, eläkeläiset, nuoret paikkakunnalla kasvaneet ja itseni kaltaiset sisäänmuuttajat.
Vasemmistoliitolla on historiallisesti ollut vahva asema Kemiönsaaren Taalintehtaalla, vanhalla teollisuuspaikkakunnalla. Paikallinen metalliteollisuus kaatui finanssikriisin jälkimainingeissa vuonna 2012. Viime vuosina Vasemmistoliiton kannatus paikallisvaaleissa on vastannut valtakunnallista kannatusprosenttia.
Kunta- ja aluevaaleissa etenimme tänä kevään kunnan kaikissa osissa, sellaisissakin joissa vasemmiston äänestämistä on perinteisesti vältetty. Taalintehtaalla teimme ennätystuloksen. Kritiikkimme kaksikielisten hyvinvointipalveluiden heikkenemisestä Orpon hallituksen ja RKP:n politikan seurauksena – ja tarjoamamme vaihtoehto – saivat monet elinikäiset ruotsalaisen kansanpuolueen kannattajat äänestämään vasemmistoliittoa ensi kertaa.
Parin vuoden pohjatyö
Vaalituloksen pohja luotiin parin vuoden aikana, jolloin Kemiönsaaren vasemmisto puolusti ainoana poliittisena ryhmänä johdonmukaisesti paikallisia lakkautusuhan alla olevia kouluja ja paikallisia terveyspalvelupisteitä. Olimme myös käynnistämässä paikallisia kampanjoita palveluiden turvaamiseksi.
Lisäksi vasemmisto profiloitui lähimetsien suojelun ja kestävän tulevaisuuden rakentajana. Kannatusta koulujen ja kerhojen käyttämille lähimetsille ja kestävyydelle löytyy myös suurkaupunkien ulkopuolella. Realistinen kuva haja-asutusalueen arjen keskeisistä poliittisista kysymyksistä syntyy läsnäolosta ja pitkäjänteisesti läsnäolevan paikallisen poliittisen liikkeen rakentamisesta.
Tulos saa kysymään, onko vasemmiston taantuva kannatus suurten kaupunkien ulkopuolella sittenkään luonnonlaki. Vai voisiko vasemmistolainen liike ja kannatus kasvaa valtakunnallisesti myös pienissä kaupungeissa ja kylissä?
Suomalaisista reilusti yli puolet asuu yhä suurten yliopistokaupunkien ulkopuolella ja kolmasosa maaseudulla. Perussuomalaisten vaalivoitot ovat perustuneet menestykseen alueilla, joissa julkiset palvelut vähenevät, julkinen liikenne heikkenee ja joista muuttoliike suuntautuu suurten kaupunkien suuntaan.
Keskustan ratkaisut maaseudun ongelmin näyttäytyvät usein apaattisilta. Kenties oikeistolaista talouskuripolitiikkaa on haastettu viime vuosikymmeninä liian vähän maaseudulta ja haja-asutusalueilta käsin?
Aluepolitiikan linja
Vasemmistoliiton on lähitulevaisuudessa tärkeä huolehtia valtakunnallisesta ilmeestään ja myös aluepoliittisista linjauksistaan. Vihreiden menestyminen Helsingissä 1990- ja 2000-luvulla teki puolueen valtakunnallisesta profiilista liiankin Helsinki-keskeisen. Myöhemmin se heikensi vihreiden edellytyksiä suurten kaupunkien ulkopuolella.
Vasemmistoliitossa sama virhe tulee nyt välttää. Vasemmistoliiton on oltava vaihtoehto kaikkialla, myös maaseudulla, saaristossa ja pienissä kaupungeissa. Kaikille kuuluvia hyvinvointipalveluita puolustaa parhaiten moninainen ihmisjoukko.
Vasemmisto on asemoitunut perussuomalaisten vastavoimaksi, mutta uskottava hyvinvointivaltion puolustaminen ja vastavoimana toimiminen vaatii läsnäoloa ja liikkeen rakentamista muuallakin kuin isoissa kaupungeissa. Kemiönsaaren vaalitulos on hyvä esimerkki siitä, että edellytyksiä kannatuksen kasvulle on vasemmistolle Suomessa monin paikoin. Vasemmistoliitto tarvitsee lisää Kemiönsaari-ilmiöitä.
Kirjoittaja on Taalintehtaalla asuva Kemiönsaaren vasemmiston tuore kunta- ja aluevaltuutettu ja Varhan aluehallituksen jäsen, joka työskentelee ympäristöoikeuden väitöskirjatutkijana.
uutiskirje 
