Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus ilmoitti tänään tiistaina, että Suomen puolustusmenoja kasvatetaan kolmeen prosenttiin bruttokansantotteesta vuoteen 2029 mennessä. Asiasta kertoivat hallituspuolueiden puheenjohtajat yhteisessä tiedotustilaisuudessa.
Lisäksi hallitus kertoi aloittaneensa valmistelut Suomen irrottamiseksi henkilömiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012, ja viimeiset kielletyt miinat hävitettiin Suomesta vuonna 2015.
– On vääränlainen kehityskulku irtautua Ottawan sopimuksesta tässä ajassa, kun moni asia on epävarma ja monenkeskeisyyttä uhataan. Pitää tutustua Puolustusvoimien arvioon rauhassa, kommentoi KU:lle vasemmistoliiton kansanedustaja Timo Furuholm, joka on eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen.
Furuholmin mielestä asiaa pitäisi ajatella maailmanpoliittisena ratkaisuna. Kyseessä on eräs maailman laajimmin allekirjoitetuista kansainvälisistä sopimuksista, johon ovat liittyneet kaikki EU- ja Nato-maat, Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Ottawan sopimukseen johtanut henkilömiinojen vastainen kansainvälinen kampanja sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1997.
– Minulla on epäilykseni tästä asiasta. Suomi astuu siinä väärälle uralle, koska kansainväliset sopimukset suojaavat juuri pienempiä maita, Furuholm sanoo.
Furuholm muistuttaa, että Ottawan sopimukseen liittymisen jälkeen Suomi on korvannut henkilömiinoja muilla teknologioilla ja erilaisilla miinankaltaisilla järjestelmillä.
– Tämä rytmin muutos on aika ihmeellinen. Puolustusvoimat on pitkään todennut, ettei henkilömiinoille ole tarvetta. Nyt yhtäkkiä syntyikin kova tarve. Pidän tätä ulkopoliittista liikkumavaraa ja Suomen asemaa todella riskaabelina, jos lähdetään tällaisista sopimuksista irtautumaan, Furuholm toteaa.
Miinat eivät erottele sotilaita ja siviilejä, muistuttaa puolestaan vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Veronika Honkasalo kirjoituksessaan Facebookissa. Honkasalo on eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen.
”Miinat ovat aiheuttaneet valtavasti tuhoa maailmalla ja niiden raivaukseen on hyvin vaarallista ja vaativaa”, Honkasalo kirjoittaa.
Kansainvälisen Humanity & Inclusion (HI) -järjestön julkaiseman Landmine Monitor -julkaisun mukaan henkilömiinat tappoivat maailmassa 5 757 ihmistä vuonna 2024. Uhreista 84 prosenttia oli siviilejä. Kasvua edellisestä vuodesta oli 22 prosenttia.
”Miten ihmeessä Suomen ulkopoliittinen johto ajattelee Suomen oleva uskottava kun se viestii maailmalla sääntöpohjaisesta järjestelmästä, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja monenkeskisen yhteistyön tärkeydestä kun maa itse irtautuu Ottawan sopimuksesta ja on aikaisemmin säätänyt ihmisoikeuksia räikeästi polkevan käännytyslain?”, Veronika Honkasalo ihmettelee.
”Eikö Suomen etu olekaan enää se, että se itse suojelee sääntöpohjaista järjestelmää niin kuin ulkoministeri Valtonen (kok) on korostanut? Miksi juuri Suomi haluaa antaa signaalin muille maille näin painavassa asiassa?”, Honkasalo kysyy.
Katse Eurooppaan
Hallitus ilmoitti tiistain tiedotustilaisuudessaan nostavansa puolustusmenoja 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kansanedustaja Timo Furuholmin mukaan on selvää, että puolustuspoliittinen paine kohdistuu nyt yhä enemmän Eurooppaan ja eurooppalaisten valtioiden omiin toimiin.
– Tähän liittyy valtava kysymys rahasta ja investointien toteuttamisesta Mistä nämä eurot kaivetaan? On muistettava, että Orpon hallitus on leikannut valtavia määriä sote-palveluista ja sosiaaliturvasta. Yhtä lailla on turvallisuutta pitää kiinni hyvinvointivaltiomme rakenteista. Ne vahvistavat turvallisuutta sisäisesti, Furuholm muistuttaa.
Hän suhtautuu epäillen myös prosenttimääräisiin minimitasoihin.
”Yhtä lailla on turvallisuutta pitää kiinni hyvinvointivaltiomme rakenteista.”
– On tärkeämpää puhua tarpeista ja tarkoituksenmukaisista investoinneista. Suomessa on nyt käytävä keskustelu siitä, pitäisikö asevelvollisuuden kustannukset ottaa huomioon. Meidän tämänhetkinen tasomme on 2,3 prosenttia. Jos siihen otetaan asevelvollisuuden välilliset kustannukset mukaan, olemme aika lähellä sitä kolmea prosenttia, Timo Furuholm sanoo.
Hän muistuttaa, että Euroopan tasolla Suomi on poikkeus monella tapaa.
– Me olemme huolehtineet puolustuksestamme ja tehneet isoja investointeja sekä ilma- että merivoimiin viime aikoina. Kaikki puolueet ovat sitoutuneet myös maavoimien uudistamiseen. Voisi sanoa, että olemme hoitaneet tonttimme, Timo Furuholm toteaa.
– Tähän liittyen pidän itse tärkeämpänä sitä, että katse käännetään laajemmin Euroopan tasolle. On tärkeää, että sellaisetkin maat, joissa on luotettu Yhdysvaltoihin ja omaa puolustusta on ajettu alas, osallistuvat Euroopan yhteiseen puolustamiseen.
Lisää aiheesta: Erkki Tuomiojan vieraskynä: Keskustellaan miinoista ilman leimakirvestä
Kalevi Kivistön vieraskynä: Miinakiellon tavoite on maailmanlaajuinen
uutiskirje 