KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Vieraskynä: Miinakiellon tavoite on maailmanlaajuinen

Kalevi Kivistö

Kalevi Kivistö. Kuva: Antti Yrjönen

Kalevi Kivistö
19.12.2024 12.00

Sopimus henkilömiinojen kiellosta sai alkunsa kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeen aloitteesta vuonna 1994. Sopimus solmittiin 3.12.1997 Ottawassa (Anti-personnel mine ban convention, APMBC), ja se astui voimaan 1.3.1999. Suomen hallituksen edustus oli mukana kokouksessa ja kannatti sopimuksen solmimista.

Olin vuosina 1999-2008 Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana ja siinä roolissa puhumassa sopimuksen puolesta. Sopimushan on osa prosessia, jolla on pyritty kieltämään aseellisen ja muun väkivallan kohdistaminen siviiliväestöön ja kieltämään sodankäynnistä sen suhteetonta kärsimystä aiheuttavat joukkotuhoaseet, kuten taistelukaasut ja biologiset ja kemialliset aseet sekä rajoittamaan ydinaseiden leviämistä.

Erityisesti siviiliväestöä suojelevien ja taistelusta luopuneiden sotilaiden kohtelua koskevien sopimusten solmiminen aloitettiin jo vuonna 1864 (Geneven sopimukset). Ottawan sopimus on osa tällaisten sopimusten sarjaa. Suomi valmistautui liittymään sopimukseen vuonna 2012 ja tuhoamaan henkilömiinat vuoteen 2016 mennessä. Eduskunnan vuonna 2011 tekemällä päätöksellä on tämän aikataulun mukaan toimittu.

ILMOITUS
ILMOITUS
Sopimuksen yleistymisen puolesta ovat toimineet sekä julkinen valta että kansalaisyhteiskunta.

Maailman maista 80 prosenttia (164 maata) onkin sopimuksen ratifioinut, Suomi viimeisenä EU-maana. Aikaisemmin solmituilla sopimuksilla kiellettyjen joukkotuhoaseiden käyttö ja käytöllä uhkailu on maailmanlaajuisesti tuomittu. Tavoitteena on saada suhtautuminen henkilömiinoihin vastaavanlaiseksi.

Ottawan sopimuksen tilanne oli esillä kaikissa niissä Punaisen Ristin liikkeen kansainvälisissä konferensseissa, joissa olin mukana 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Konferensseissa ovat edustettuina Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen kansallisten yhdistysten ohella valtioiden, myös Suomen hallituksen, viralliset osanottajat. Konferenssien kokoonpano osoittaa, että sopimuksen yleistymisen puolesta ovat toimineet sekä julkinen valta että kansalaisyhteiskunta.

Kansallisen turvallisuuden osalta olimme keskusteluyhteydessä myös puolustusvoimiin. Siellä valmistauduttiin sopimuksen ratifiointiin kehittämällä korvaavia järjestelmiä, joilla ei olisi siviiliväestöön kohdistuvia haittavaikutuksia ja jotka olisivat itse asiassa tehokkaampia kuin henkilömiinat. Puolustusvoimat sai myös rahoituksen korvaavien järjestelmien kehittämiseen.

Tähän asti puolustusvoimien johto onkin todennut, viimeksi puolustusvoimien edellinen komentaja kenraali Kivinen vuonna 2022, että uusien järjestelmien ansiosta ”jalkaväkimiinojen palauttaminen ei ole keino” kansallisen puolustuskyvyn vahvistamiseen (HS 24.11.2024). Tuntuu oudolta, että nyt kun korvaavat ja sotilaallisesti tehokkaammat järjestelmät on kehitetty ja rahoitettu, vaaditaankin vielä vanhojen, siviiliväestölle ongelmallisten välineiden kiellosta irtautumista.

Kirjoittaja oli SPR:n puheenjohtaja 1999–2008.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veikka Lahtinen.

Rukoilen: Älä äänestä demareita

YK:n työntekijät kuvattiin 10. toukokuuta UNRWA:n entisen koulun raunioilla.

Kansanmurhasta huolimatta Euroopan tuki Israelille jatkuu

Noora Kotilainen.

Elämänpuolustajan soturikunnia

Lontoossa 1. kesäkuuta järjestetyssä mielenosoituksesa vaadittiin Venäjää palauttamaan Ukrainasta pois viedyt lapset. Kyltissä vaaditaan sodan lopettamista.

Miten rauha voitetaan reaalimaailmassa?

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään