KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella. Kuva: IPS/Mirna Concha

Lähes kahden vuosisadan ajan Chile on evännyt mapuche-kansalta oikeuden heidän maahansa. Tuloksena on väkivaltaa, köyhyyttä ja syvälle juurtunut epäluottamus. Nyt presidentti Boric yrittää sovintoa.

Santiago, Chile – IPS/Orlando Milesi
6.7.2025 17.00

– Maa ei ole meille vain fyysinen tila, vaan se on äiti. Joet ovat eläviä, vuoret hengittävät. Ilman maata me emme ole kansa, sanoo Elisa Loncón.

Mapuche-johtajan ja tutkijan sanat heijastavat mapuche-kansan kokemusta syvästä juurettomuudesta. Chilen valtio aloitti mapuche-alueiden sotilaallisen haltuunoton vuonna 1851. Prosessia kutsuttiin ”Araucanian rauhoittamiseksi”, mutta alkuperäiskansoille se merkitsi väkivaltaista maan menettämistä ja yhteyden katkeamista pyhään.

Poikkeustila ja palavat työkoneet

Mapuche-kansan vuosisatainen kamppailu valloittajia vastaan on kärjistynyt viime vuosikymmeninä, kun metsä-, kaivos- ja energiateollisuus ovat laajentaneet toimintaansa heidän perinteisille mailleen eteläisessä Chilessä. Aktivistit ovat vastanneet polttamalla työkoneita ja ottamalla riistettyjä maita haltuun. Vastarinta on lisännyt jännitteitä, ja yhteenotot viranomaisten kanssa ovat lisääntyneet ja muuttuneet yhä väkivaltaisemmiksi .

Araucanian alueella on ollut voimassa poikkeustila toukokuusta 2022 lähtien. Naapurialueilla Bío Bíossa, Los Lagosissa ja Los Ríosissa tilanne on samankaltainen. Vuosien 2013 ja 2024 välillä alueella tapahtui lähes 9000 väkivaltaista yhteenottoa – keskimäärin kaksi päivässä. Konfliktit ovat vaatineet 60 kuolonuhria, 1468 loukkaantunutta ja tuhansia tuhottuja koteja, ajoneuvoja ja koneita.

Presidentti Gabriel Boric kuvasi konfliktia yhdeksi tasavallan vanhimmista ja kivuliaimmista ongelmista. Mapuche-aktivistit näkevät itsensä puolustajina ja viimeisenä siteenä maahan, jonka valtio on muuttanut hyödykkeeksi.

– Jos jatkamme metsien kaatamista ja yksipuolista viljelyä, ei mapucheilla eikä Chilellä ole tulevaisuutta, Loncón sanoo.

Hän viittaa mapuche-alueille istutettuihin eukalyptus- ja mäntymetsiin, jotka vievät maaperästä veden ja heikentävät monimuotoisuutta.

Tutkija Elisa Loncón työhuoneellaan Santiagon yliopistolla.

Tutkija Elisa Loncón työhuoneellaan Santiagon yliopistolla. Kuva: IPS/Orlando Milesi

Presidentin sovintotarjous

Vuonna 2023 Boricin hallinto perusti alkuperäiskansojen maavaatimusten ratkaisemiseksi rauhan ja yhteisymmärryksen komission. Toukokuussa 2024 komissio esitti 21 toimenpidettä, joiden keskiössä on 3,8 miljardin euron rahasto.

Noin 48 000 mapuchea vaatii yhteensä 377 000 hehtaaria takaisin neljällä eteläisellä alueella. Prosessi etenee kuitenkin tuskallisen hitaasti. Komissio ehdottaa maavaatimusten ratkaisemista aiemmin myönnettyjen maaluovutustodistusten sekä yhteisöjen perhekokojen laskennan perusteella. Moni kuitenkin epäilee lupauksia.

La Pintanan Mapuche-järjestön johtaja Maria Hueichaqueo ei enää usko valtaapitävien lupauksiin. Hänen mukaansa nyt pöydällä olevat 21 ehdotusta esitettiin jo yli kymmenen vuotta sitten tuloksetta.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Hallitus lupasi perustaa alkuperäiskansaministeriön jo 2010-luvulla. Se odottaa yhä käsittelyä.

Komission ehdotuksiin sisältyy myös alkuperäiskansojen perustuslaillinen tunnustaminen, poliittinen edustus sekä taloudellinen kehitysohjelma köyhyyden lievittämiseksi.

– Tavoitteena on jättää seuraavalle hallitukselle käynnissä oleva prosessi – ei pysähtynyttä konfliktia, Boric sanoi vuosikatsauksessaan kesäkuussa.

Santiagolainen mapuche Pedro Valenzuela koordinoi kulttuurienvälistä Kintu Rayen -ohjelmaa Chilen yliopistossa sekä johtaa terveysohjelmaa La Pintanan kunnassa.

Valenzuelakaan ei usko hallituksen lupauksiin, mutta myöntää, että alkuperäiskansojen perustuslaillinen tunnustaminen olisi merkittävä edistysaskel.

– Se merkitsisi oikeuksien saamista. Oikeutta harjoittaa omaa lääketiedettä, omaa koulutusta, johtajiemme ja kielemme tunnustamista. Valtio on perustamisestaan lähtien kieltänyt olemassaolomme. Tunnustaminen olisi perusta, jolta voimme rakentaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään