Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo varoitti eduskunnan täysistunnossa pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman oikeistohallituksen suunnitelmasta irtautua Ottawan sopimuksesta, joka kieltää jalkaväkimiinojen käytön.
– Pienen maan etu on vaalia sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää – näin meille on toistettu ulkopoliittisen johdon suulla. Silti sama hallitus heikentää nyt periaatetta itse, monesta suunnasta: ensin käännytyslaki, nyt maamiinat, Honkasalo sanoo.
Humanitäärinen kysymys
”Tulevatko miinat Iranista, Venäjältä vai Myanmarista? Vai aloitammeko tuotannon kenties itse?”
Honkasalo muistuttaa siitä, että Ottawan sopimus on yksi maailman kattavimmista ja henkilömiinojen käytön kielto ennen kaikkea humanitäärinen kysymys.
– Tutkimusten mukaan valtaosa maamiinojen uhreista on siviilejä, usein lapsia. Väitteet niiden eettisestä käytöstä on kumottu jo kauan sitten. Juuri tästä syystä Ottawan sopimus on olemassa: maamiinat eivät erottele sotilasta ja siviiliä, Honkasalo sanoo.
Ontuva prosessi
Honkasalo nosti esiin miinoista luopumiseen johtavan prosessin puutteet. Päätös valmistelusta tuli Orpon hallitukselta juuri ennen kevään 2025 vaalien ennakkoäänestystä ilman kunnollista tiedottamista eduskunnalle.
– Tämä ei ole parlamentarismia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jos missä, tarvitaan demokratiaa ja avoimuutta, ei sumuverhoa. Kansallinen turvallisuus ei voi olla taikasana, jolla ohitetaan eduskunnan tiedonsaantioikeus ja vaikutusmahdollisuudet, Honkasalo sanoo.
Honkasalo kyseenalaisti myös valmistelun perusteellisuuden ja huomautti, että arviot miinojen kustannuksista, aikatauluista ja hankintakanavista puuttuvat.
– Tulevatko miinat Iranista, Venäjältä vai Myanmarista? Vai aloitammeko tuotannon kenties itse? Jos miinoja tuotetaan itse, asetetaanko niille ehdoton asevientikielto? Muun muassa nämä kysymykset ovat vailla vastauksia, Honkasalo sanoi.