Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä SAK:ssa ihmetellään suomalaisen työnantajapuolen touhuja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n konferenssissa Genevessä Sveitsissä.
Parhaillaan käynnissä olevan konferenssin aihelistalla on muun muassa alustatalouteen liittyvä sääntely.
Työnantajapuoli on nimennyt konferenssin tarkkailijaksi alustaloudessa uraa luoneen Robert Torvelaisen, jonka työnantaja on ruuan kotiinkuljetuksesta tunnettu Wolt, Yhdysvaltoihin Suomesta myyty alustatalouden yritys.
Kyse on siitä, kenellä on valtaa muotoilla työelämän tulevaisuutta.
Suomen delegaatio on tämänkertaisessa kongressissa supistunut kahdeksasta minimiin eli kuuteen viralliseen edustajaa, joista kolme on palkansaajapuolelta ja kolme työnantajapuolelta. Woltin Torvelainen ei kuulu näihin vaan on paikalla tarkkailijan statuksella.
Vaikka delegaation koon muutos on pieni, SAK:ssa arvioidaan sen kertovan siitä asenteesta, jolla Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus suhtautuu järjestäytyneisiin työmarkkinoihin ja myös niiden kansainväliseen sääntelyyn.
Uusi raja ylittyi
SAK:ssa kummastellaan Torvelaisen läsnäoloa, sillä suomalainen työnantajapuoli ei ole antanut aiemmin millekään yritykselle yhtä suoraan mahdollisuutta vaikuttaa neuvotteluissa, kun yrityksellä on selkeä kytky neuvoteltavaan asiaan.
Menettely on pohjoismaisittain poikkeuksellinen, vaikkei ole kielletty.
– Muuttuuko työnantajapuolen pitkään jatkunut linja? Kuinka paljon Wolt pääsee vaikuttamaan? Saako se kilpailuetua muihin alustatalouden firmoihin? SAK:n juristi Paula Ilveskivi pohtii.
Ilveskivi on paikalla Suomen palkansaajapuolen edustajana.
Hän yllättyi siitä, että Suomen hallitus vie alustayrityksen mukaan kansainväliseen työoikeuden valmisteluun. Hän kuitenkin tähdentää, että tämä on linjassa hallituksen muun toiminnan kanssa.
– Suomen hallituksen työelämäpolitiikka on kuluneen kahden vuoden aikana ollut suoraan työnantajakeskusjärjestön toivelistalta, hän toteaa.
– Työntekijöiden asemaa, osallistumisoikeuksia ja sosiaaliturvaa on murennettu systemaattisesti tavalla, jota voidaan pitää poikkeuksellisena suomalaisen työmarkkinahistorian mittakaavassa. Työlainsäädäntöä on uudistettu niin vauhdilla ja yksipuolisesti, että edes hallitusohjelman kirjaukset eivät ole toimineet rajana, vain työnantajapuolen etujen ajaminen näyttää olleen toimintaa ohjaava periaate.
Ilveskivi muistuttaa hallituksen aktiivisesti purkaneen myös ammattiliittojen asemaa ja heikentäneen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää.
– Tämä yksipuolinen politiikka ei ole pelkästään lyhytnäköistä. Se vaarantaa laajemmin demokratian toimintaedellytyksiä ja horjuttaa yhteiskunnallista luottamusta, joka on työmarkkinoiden vakaan toiminnan perusta. Työntekijöiden oikeudet ovat nyt vakavammin uhattuina kuin vuosikymmeniin, hän sanoo.
Hänestä nyt kuitenkin ylitetään uusi raja, kun hallitus lähettää kansainvälistä neuvotteluprosessia käyvään ILO:n konferenssiin alustayrityksen edustajan.
– Tämä konferenssi ei ole mikä tahansa seminaari. Sen agendalla on kaksivuotinen neuvotteluprosessi, jonka tavoitteena on valmistella sitova kansainvälinen sopimus alustatyöntekijöiden asemasta ja oikeuksista, Ilveskivi sanoo.
Hän toteaa alustayritysten vaikuttamistyön tapahtuneen tähän saakka kulisseissa.
– Valmisteluryhmissä tai virallisissa neuvottelupöydissä nämä yritykset eivät ole kuitenkaan istuneet aiemmin. Nyt vaikuttaminen etenee uuteen vaiheeseen. Suomen hallitus avaa niille pääsyn suoraan kansainvälisen sopimusvalmistelun ytimeen, hän sanoo.
– Tätä voidaan pitää ennenkuulumattomana. Miksi juuri tässä kysymyksessä – työntekijöiden oikeuksien vahvistaminen maailmanlaajuisesti – hallitus kokee tarpeelliseksi tarjota paikan alustayrityksen edustajalle?
Ilveskiven mielestä kyse on siitä, kenellä on valtaa muotoilla työelämän tulevaisuutta.
– Ja nyt Suomen hallitus näyttää olevan valmis siirtämään tämän vallan entistä suoremmin yritysten edustajille jopa kansainvälisellä tasolla. Tällaisella toiminnalla hallitus ei enää pelkästään jätä työntekijöitä huomiotta. Se toimii aktiivisesti heidän oikeuksiaan vastaan, hän sanoo.
Kyse ei ole vain Suomesta
Ilveskivi muistuttaa siitä, että alustataloudessa työnantajan kysynnänvaihtelusta johtuva liiketoimintariski on siirretty työntekijöille, jotka luokitellaan yrittäjiksi, ja joilla ei siten ole ansioperusteista sosiaaliturvaa.
– On syytä paheksua sitä, että työntekijöitä riistävä ja väärin luokitteleva alustayritys tulee ILO:n kokoukseen lobbaamaan, jotta kansainvälisellä tasolla ei saataisi neuvoteltua sopimusta, jolla voitaisiin parantaa maailmanlaajuisesti näiden väärinluokiteltuja ihmisten asemaa, hän sanoo.
Ilveskivi arvelee, että vastikään saatu korkeimman hallinto-oikeuden päätös on saattanut aktivoida Woltin kaltaisia toimijoita Suomessa.
Korkein hallinto-oikeus päätti toukokuun lopulla, että ruokalähettiyhtiö Woltin ruokalähetit ovat Woltin työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä.
– Mutta tässä ei ole kyse vain Suomesta, vaan ollaan maailmanlaajuisella tasolla lobbaamassa, hän sanoo.
Sitäkin on mietitty, mikä taho maksaa Woltin edustajan kulut Genevessä. Jos maksaja on Wolt, se ostaa pääsyn näihin pöytiin.
uutiskirje 
