Eläkeneuvottelut ratkeavat tai katkeavat lähipäivinä

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Eläkeneuvottelujen ratkaisun hetket lähestyvät: työmarkkinajärjestöjen ykköstaso ja pääneuvottelijat kokoontuvat Helsingin Etelärantaan tiistai-iltana kello 19.

Viime viikolla keskeytettyjen neuvottelujen jäljiltä laskelmat on laskettu ja eri vaihtoehtojen vaikutukset ovat tiedossa. Neuvotteluissa lähestytään pistettä, jossa ne joko ratkeavat tai katkeavat.

Neuvottelulähteissä pidettiin epätodennäköisenä, että osaset loksahtaisivat paikoilleen edessä olevissa yöneuvotteluissa. Kuitenkin lähipäivinä ratkaisuja on lupa odottaa.

Monet asiat ovat vielä auki ja niiden kerrottiin olevan ”isoja”.

Eläkeikä nousee

Mikäli muut palaset menevät kohdalleen, vanhuuseläkkeen alaraja nousee asteittain 65 vuoteen nykyisestä 63:sta. Säätöä on siitä, mistä ikäluokasta eläkeiän nousu alkaa ja mikä on jyrkkyyskulma, jolla se tapahtuu.

Vahvoilla olevan vaihtoehdon mukaan eläkeikä alkaisi nousta vuonna 1955 syntyneestä ikäluokasta ja nousu alkaisi vuonna 2018.

Alarajan noston vaikutuksia eläkeiän ylärajaan, nykyiseen 67 vuoteen, ei ole tarkalleen arvioitu. Työmarkkinajärjestöissä asiaa pidettiin niin pienenä, että sen voisi jättää myöhempään harkintaan, kun virkamiehet alkavat kirjoittaa lakitekstiä.

Rahoitus vakaaksi

Keskeinen kysymys on eläkkeiden rahoitus. Palkansaajajärjestöt haluavat turvata riittävillä maksuilla eläkejärjestelmän rahoituksen etuuksia heikentämättä.

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan nykyisessä eläkejärjestelmässä maksujen korotustarve on yhden prosenttiyksikön luokkaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto ei halua korotuksia eläkemaksuihin. Sen mukaan eläkejärjestelmän uudistus poistaa maksun nousupaineet.

Kiistaa eläkekertymästä

Palkansaajajärjestöjen kesken kiistellään eläkekertymistä. SAK:n ja STTK:n mielestä jokaisesta työvuodesta pitää kertyä yhtä paljon eläkettä. Ne haluavat myös parantaa eläkekertymää niin, että eläke lasketaan koko palkkasummasta. Nykyisin päältä otetaan pois eläkemaksu.

Akava haluaa tasaisen ja eläkemaksuilla korotetun karttuman sijaan painottaa työuran loppupäätä ”huomattavalla” kannustinkarttumalla.

Järjestö on pitänyt liian vähäisenä EK:n esitystä 1,7 prosentin kannustinkarttumasta 60 ja 65 ikävuoden välillä.

Ratkaisematta ovat myös 65 ikävuoden jälkeen työssä jatkavien kannustimet. Nykyisin käytössä on 4,5 prosentin suuruinen superkarttuma 63 ikävuoden jälkeen.

Eläkeikäautomaatti

Hallitus ja EK haluavat sitoa eläkeiän elinajan odotteeseen. Kun odotettu elinikä nousee, nousisi myös eläkeikä kahdella kolmasosalla elinaikaodotteen noususta. Eli jos ikäluokan elinajan odote nousee kuudella kuukaudella, eläkeiän alaraja nousee automaattisesti neljällä kuukaudella.

Palkansaajajärjestöt karsastavat eläkeiän korotusautomaattia. Ne ovat halunneet säilyttää eläkeiän muutokset erillisen päätöksen takana.

Ratkaisua on haettu mallista, joka sisältää elinaikaodotteeseen sidotun automaatin, mutta säännöstä voisi poiketa yhteisellä päätöksellä. Asia on vielä ratkaisematta.