Työmarkkinajärjestöt sopivat vuoden 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksessa työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmän uudistamisesta. Eläkerutistuksen jälkeen neuvottelut ovat pääsemässä vauhtiin.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola on harmissaan siitä, että neuvottelujärjestelmän uudistamisessa on toistaiseksi keskitytty yksinomaan keskustelemaan työtaisteluiden määrästä ja laittomista työtaisteluista.
– Työrauhaa koskevat asiat ovat vain yksi osa neuvottelukokonaisuutta. Listalla ovat myös muun muassa työehtosopimuksien vaihtamistilanteet, paikallinen sopiminen sekä sopimuksettomien alojen tilanne. Pelkistä työtaisteluista pauhaaminen ei edistä neuvotteluita, Palola sanoi torstaina Nakkilassa.
Hän korosti, että työmarkkinoilla työtaistelut eivät ole minkään osapuolen tavoite.
– Työtaisteluihin ajaudutaan, kun muut keinot on käytetty ja neuvotteluissa epäonnistuttu. Neuvottelujärjestelmän uudistamisessa pitäisikin keskittyä lakkojen syihin. Taustalla on usein työnantajan menettely, työehtosopimuksen tulkintaerimielisyydet tai lain rikkominen. Työnantajan tulkintaoikeudet ovat laajat, palkansaajien on vaikea puuttua rikkomuksiin eikä työnantajan menettely näy työtaisteluiden seurauksissa
Promillen menetys työpäiviin
Palola painotti, että Suomessa lakkoillaan vähän ja esimerkiksi tilastot vuodelta 2012 osoittavat, että kaikista tehdyistä työpäivistä työtaisteluissa menetettiin promillen verran. Sairauspoissaolojen vuoksi työpäiviä menetetään tuhatkertaisesti.
STTK:n puheenjohtaja huomautti, että työrauha myydään aina siellä missä sopimukset tehdään. Työnantajien pyrkimys hajauttaa sopimustoiminta yhä enemmän paikalliselle tasolle tuottaa jatkossakin työtaisteluja.
Työpaikoilla tapahtuvia spontaaneja mielenilmaisuja ja ulosmarsseja ei Palolan arvion mukaan millään lainsäädännöllä voida estää.
– Ulosmarssit kielivät pettymyksestä ja turhautumisesta työpaikoilla. Mielenilmaisut viestivät siitä, että nyt riitti.
uutiskirje 
