Turkulainen Johannes Yrttiaho on ollut kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen vuodesta 2009.
– Joka vuosi on tehty leikkauksia, hän kertoo ja luettelee saman leikkauslistan kuin muukin Kansan Uutisille koulusäästöjä kommentoineet vasemmistoliiton luottamushenkilöt: tuntikehykset, opetusmateriaalit, sijaisresurssit, koulunkäyntiavustajat, koulukuljetukset, retket.
Kymmenen vasemmistoliiton kuntavaikuttajaa kertoo, miten peruskoulu voi heillä päin.
Lapset eivät voi olla vastuussa heikosta taloustilanteesta.
Leikkauksista kustannuksia
Turku leikkaa ensi vuonna entistä enemmän, vaikka kaupungin talous on ollut vuodesta 2009 alkaen ylijäämäinen.
– Pelkästään perusopetukseen kohdistuva leikkaus olisi suurempi kuin aiemmin lautakunnalta kaiken kaikkiaan vaadittu leikkaus, Yrttiaho kuvaa.
Vasemmistoliitto esitti, että raha olisi otettu kaupungin taseen ylijäämistä ja sisäisten vuokrien kohtuullistamisesta, mutta hävisi.
– Usein leikkaukset ovat jopa tuottaneet uusia kustannuksia.
Kustannuksia lisäävät muiden muassa hallinnon ja koulukuljetusten lisääntyminen, ongelmat työyhteisöissä ja tilojen muutostyöt.
Opetusryhmäkoot on kuitenkin voitu pitää kohtuullisen kokoisina erityisvaltionosuuden avulla. Sen saaminen edellyttää, että leik-
kaukset pysyvät kohtuullisella tasolla.
– Ensi vuoden leikkausesitys tarkoittaa, ettei eritysvaltionosuuksia enää heru, Yrttiaho ennustaa.
Turussa koulut ovat eriytymässä.
– Hyvin voivien perheiden lapset hakeutuvat kieli-, liikunta- ja musiikkiluokille, Yrttiaho kertoo.
Kouluja on lakkautettu erityisesti lähiöistä ja erikoisluokat keskitetty kaupungin keskustaan.
– Olemme pitäneet esillä mahdollisuutta, että myös lähiökouluille annettaisiin erikoisluokkia. Ehdotus ei kuitenkaan ole ottanut tuulta.
Hänestä on varmaa, että leikkaukset eriarvoistavat koululaisten opinteitä entisestään.
– Seurauksena on lisääntyvää syrjäytymistä ja lopulta yhteiskunnan hajoaminen. Kaikille yhteinen, hyvä peruskoulu on tasa-arvoisen yhteiskunnan perusedellytys.
Lähes kriisissä
Uudenkaupungin kaupunginvaltuutettu Harto Forss arvioi, että kun kaikesta on jouduttu karsimaan, olisi ollut hankala jättää peruskoulua säästöjen ulkopuolelle.
– Tietenkin on aina muitakin vaihtoehtoja, vaikka korottaa veroja tai ottaa lisää lainaa. Mutta olemme jo melkein kriisikunta eivätkä muutkaan vaihtoehdot ole hyviä.
Koulusäästöissä ei ole käytetty juustohöylämenetelmää.
– Suurin säästö tuli suljettaessa neljä koulua, hän kertoo.
Forss ei kuitenkaan ole vielä huolissaan tasa-arvon toteutumisesta peruskouluissa.
– Opetuksessa se toteutuu aika hyvin. Mutta kouluverkon harventuessa koulumatkat pidentyvät toisilla. Oppilaat väsyvät ja oppiminen heikkenee.
Huoli lapsista
Lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan jäsen Ulla-Leena Alppi Tampereelta pelkää lasten tasa-arvon puolesta.
– Tukea opetuksessa tarvitsevat lapset eivät saa sitä kaikin paikoin riittävästi ja se voi olla alkuna syrjäytymispolulle. Näin ei tietenkään välttämättä ole, mutta resurssit ovat riittämättömät.
Tampereella lautakunta linjasi, että koulujen suosituimpia erityispainotuksia suunnataan niiden asuinalueiden kouluille, joissa on eniten kouluongelmia.
– Painotukset eivät yksin auta, vaan lapsille ja perheille tarvitaan monipuolisia hyvinvointipalveluita, Alppi sanoo.
– Hyvinvoivasta lapsesta kasvaa suurella todennäköisyydellä myös hyvinvoiva aikuinen.
Valtionosuuksien leikkausten vuoksi kaupunginhallitus on asettanut säästövelvoitteen jokaiselle lautakunnalle.
– Lasten ja nuorten palveluiden osuus on prosentuaalisesti pienin, mutta esimerkiksi kouluissa eletään jo nyt säästeliäästi. Budjettineuvottelut ovat vielä kesken ja lautakuntien hyväksymiin vuosisuunnitelmiin voi tulla vielä muutoksia.
Uusia virkoja
Raahen perusopetuksessa ylitetään budjettiraamiin henkilöstömenojen takia.
– Oppilaita on jouduttu siirtämään evakkoon huonokuntoisista kouluista ja tämä aiheuttaa lisätarvetta opettajille ja koulunkäynninohjaajille. Lisäksi uusi laki velvoittaa palkkaamaan uutta henkilökuntaa kuten opintopsykologin ja kuraattorin, Raahen opetuslautakunnan varapuheenjohtaja Niko Peltokangas taustoittaa.
Peltokangas suhtautuu skeptisesti leikkauksiin.
– Kriisikunta-statusta vastaan taisteleva Raahe ei pelastu säästämällä itseään hengiltä, hän sanoo ja muistuttaa, että esimerkiksi kyläkoulun lakkauttaminen vaikuttaa muuhunkin kuin opetukseen.
– Nyt ei otettu huomioon vaikutuksia esimerkiksi liikunta- ja kylätilojen saatavuuteen.
Peltokangas arvioi, että tasa-arvon osalta lakia Raahessa noudatetaan. Hän nostaa esiin kuitenkin viime aikoina laajemminkin puhuttaneen eriarvoistumisen syyn:
– Tietotekniikka lisääntyy opetuksessa. Raahen lukio suosittelee oman tietokoneen hankkimista.
Hyvääkin Peltokangas löytää Raahen tilanteesta. Lähikoulut ovat paljolti jäljellä.
– Olemme myös onnistuneet turvaamaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ottamalla sen kaupungin omaksi toiminnaksi.
Murusia
Helsingin opetuslautakunnan jäsen Juha Leonin mielestä opetus ei saisi olla se asia, josta säästetään. Helsingissä on kuitenkin säästetty perusopetuksesta jo vuosia.
– Säästöt ovat olleet miljoonia, Leoni laskee.
Tasa-arvosta Leoni kysyy, että tarkoitetaanko koulumatkaa, ryhmäkokoa, avustajaresurssia vai mahdollisesti erityisopetusta.
– Koulumatkoja ei saa koskaan yhtä pitkiksi tai lyhyiksi. Luokkakoko määräytyy monen asian summasta ja voi vaatia rahaa, hän pohtii ja mainitsee positiivisen diskriminaation rahan.
– Se antaa lisärahaa opetukseen niiden
alueiden kouluille, jossa on huono-osaisuutta. Joten Helsinki ainakin pyrkii tasoittamaan eroja.
Vantaalla lakkautetaan kaksi koulua.
– Valtuustolle annettiin kaksi vaihtoehtoa: Joko säästetään opettajista tai seinistä. Ja näistä kahdesta oli valtuuston ”helppo” valita, Vantaan opetuslautakunnan jäsen Jari Jääskeläinen kuvaa.
Lakkautusten vuoksi jäljelle jäävät koulut täyttyvät ja se vaikuttaa jopa ilmastointiin. Säästäminen näkyy myös siivouksissa ja ateriapalveluissa.
– Tämä kaikki vaikuttaa suoraan oppilaitten viihtyvyyteen, keskittymiseen ja lopulta myös oppimisen tasoon.
Jääskeläisen vertaa koulusäästöjä kehärataan ja Kehä III-väylään tehtyihin valtaviin investointeihin.
– Niiden rinnalla kouluista saatavat säästöt on murusia, hän sanoo.
Miljoonia plussaa
Keravalla perusopetuksesta tuntikehys on jo lähellä minimiä, mutta lisänipistyksiä vaaditaan.
– Lisäksi kokoomus vaati aiemmin kaupungin työntekijöiden lomauttamisia, mutta tämä muut puolueet estivät tämän, Keravan opetuslautakunnan jäsen Juhani Lohikoski kertoo.
Tammikuun budjettikokouksessa enemmistö lautakunnasta valitsi leikkauslinjan. Pian kokouksen jälkeen sattui kuitenkin kaksi asiaa, jotka kaatoivat suuren osan leikkauksista.
– Ensin paljastui, että Keravan kaupunki teki usean miljoonan euron plusmerkkisen tilinpäätöksen. Samaan aikaan syntyi kuntalaisten aktiivinen liike, joka haastoi leikkauspäätökset, Lohikoski sanoo.
Käytännön kouluasioista hän pitää pahimpana ongelmana Suomen suurimpiin kuuluvia opetusryhmiä.
– Kun oppilaita on paljon, ei opettaja pysty antamaan tarvittavaa tukea kaikille oppilaille.
Hänestä erityisopetus lisäksi tarvitsee satsausta.
– Erityisopetuksen integrointi normaaleihin luokkiin on jalo ajatus, mutta sitäkin varten tarvitsisimme pienemmät luokkakoot ja enemmän opetusresursseja.
Hän arvioi, että kuntapuolen ongelmat jatkuvat, jos kuntien valtionavustuksia yhä leikataan ja kasvatetaan verovajetta.
– Tarvitaan oikeudenmukainen veroremontti, joka varmistaisi kunnan palveluiden toimivuuden ja mahdollisuuden kehittyä.
Lomautuksia
Järvenpäässä toteutetaan laajaa talouden tasapainottamisohjelmaa.
– Kaupungin koko henkilöstö on lomautettu, opettajat kuitenkin muuta henkilöstöä lyhyemmäksi ajaksi, Järvenpään vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Oula Hyrske kertoo.
Vasemmistoliitto ei hyväksynyt tasapainottamisohjelmaa, joka tuotiin valtuustolle kokonaispakettina. Piti ottaa tai jättää.
– Hyväksyimme suuren osan esitetyistä säästöistä, mutta emme voineet hyväksyä näin massiivista leikkaamista peruspalveluista. Esitimme isompaa veronkorotusta etupainotteisesti.
Hyrske ei pidä tehtyjä opetuksen säästöjä välttämättöminä.
– Pidän vastuuttomana kohdistaa säästötoimenpiteitä lapsiin, jotka eivät voi olla vastuussa heikosta taloustilanteesta.
Hänkin toteaa säästöjen kielteisten vaikutusten näkyvän viiveellä.
– Nyt kunnissa leikataan jopa rankemmin kuin 90-luvun laman aikaan. Samalla oikeisto ajaa julkisia palveluita yksityisen sektorin hoidettavaksi. Ollaan luopumassa hyvinvointivaltiosta.
Hullua säästämistä
Jyväskylässäkin peruskoulutuksesta on leikattu useina vuosina. Sivistyslautakunnan jäsen Oskari Rantala ei usko, että leikkauksista seuraa säästöä.
– Leikkaukset näkyvät ennen pitkää oppimistuloksissa. Koululaiset pärjäävät heikommin myöhemmillä koulutusasteilla ja aiheuttavat elämänsä aikana kuluja yhteiskunnalle monin tavoin.
Hän arvelee, että parhaiten saattaisi säästää se, ettei säästöjä tehtäisi.
– Mutta talousarvion yhteydessä asioita ei tietenkään tarkastella tästä näkökulmasta, vaan yritetään karsia seuraavan vuoden menoja.
Hän arvioi, ettei sivistyspalvelujen sisältä olisi juuri löytynyt muitakaan kohteita, joiden leikkaamisella olisi pienemmät vaikutukset hyvinvointiin.
– Olisiko saman verran voinut leikata jostain muusta kaupungin toiminnasta? Mahdollisesti, hän pohtii.
– Olisiko parempi vaihtoehto nostaa vaikka kunnallisveroa? Aivan varmasti.
Hän huomauttaa, että kuitenkin Jyväskylässä on moniin muihin kaupunkeihin verrattuna kohtuullinen tilanne, koska luokat eivät ole mahdottoman suuria ja henkilöstö on ammattitaitoista.
– Mutta kyllä esimerkiksi koulunkäynnin-ohjaajien raju vähentäminen tarkoittaa, että tukea tarvitsevat oppilaat eivät saa niin paljon apua kuin aiemmin.
Jyväskylässäkin on lakkautettu pienempiä kouluja erityisesti haja-asutusalueilla. Rantala onkin huolissaan koulumatkojen kestosta.
– Näiden lasten koulupäivät voivat olla jopa kolmanneksen pidempiä kuin muilla.
Hankerahat helpottavat
Raisiossakin leikataan muun ohella perusopetuksesta. Aiempina vuosina on opettajiakin lomautettu.
– Olemme kuitenkin toistaiseksi onnistuneet säilyttämään peruskoulun opetuksen tasolla, joka antaa oppilaille ja heidän vanhemmilleen tunteen turvallisesta ja kaikkia tukevasta koulutuksesta, sivistyslautakunnan jäsen Mirka Lasarov sanoo.
– Tämä on ollut paljolti erilaisten hankerahoitusten ansiota. Esimerkiksi opetusministeriön myöntämä, perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen suunnattu raha on ollut ensiarvoisen tärkeää.
Ensi vuodeksi sivistyslautakunnan pitäisi kuitenkin löytää yhä enemmän säästökohteita.
– Tämä voisi tarkoittaa alakouluihin vähemmän opetusryhmiä, yläkouluun isompia luokkia ja perusopetuksen tuntimäärän vähentämistä minimiin, Lasarov listaa.
– Näillä toimenpiteillä menettäisimme kuitenkin valtion rahoitusta ja asettaisimme opettajien kestokyvyn äärirajoille.
Lasarovin mielestä perusopetuksen on toteutunut Raisiossa varsin tasa-arvoisesti toistaiseksi. Tulevaisuus ei näytä yhtä hyvältä.
– Jatkossa tuetun opetuksen vähentyessä on opiskelijoiden hankittava tukitoimensa itse. Tämän seurauksena tukea saavat ne, jotka kykenevät maksamaan siitä, Lasarov sanoo.
Juttua päivitetty 13.10. 10:19: Pietarsaari korjattu Uudeksikaupungiksi.
uutiskirje 
