Ensimmäiset työehtosopimukset ylemmille toimihenkilöille solmittiin parikymmentä vuotta sitten teknologiateollisuudessa. Silti vielä monilla aloilla työnantajat eivät pidä ylempiä toimihenkiöitä työehtosopimuksen arvoisina palkollisina vaan yritysjohdon jäseninä.
– Esimerkiksi Metsäteollisuuden työnantajat ilmoittivat neuvottelujen päätteeksi, että ylempien toimihenkilöiden työehdot ovat yksilökohtaisia ja että palkka on hyvä ja kannustava, kertoo Insinööriliiton ja Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön YTN:n puheenjohtajan Pertti Porokari.
YTN:n ja Metsäteollisuuden neuvottelut alan uudistumisen kannalta keskeisistä työsuhteiden ehdoista katkesivat alkusyksystä. Neuvotteluja oli käyty viime keväästä lähtien ja Porokari epäilee, ettei työnantajilla ollut loppujen lopuksi edes sopimushaluja.
– Työnantajapuoli halusi tehdä niin uraauurtavia heikennyksiä, ettei sellaisia löydy mistään muusta sopimuksesta.
Porokarin mukaan Metsäteollisuus haki työnantajan direktio-oikeuden, määräysvallan, radikaalia lisäämistä. Sopimukseen haluttiin Porokarin mukaan työnantajan määräysvalta keskimääräisen työajan suhteen.
– Sellaisen sopimuksen perusteella insinööri olisi voitu määrätä töihin vaikka sunnuntaiyönä normaalilla palkalla, Porokari kertoo.
Lisäksi Metsäteollisuus halusi sopia, että työnantajalla olisi aina lopullinen määräysvalta sopimuskorotusten paikallisiin eriin. Eli jos paikalliseen sopimukseen ei päästä, työnantaja päättäisi palkkapotin jakamisesta.
Yleensä ns. perälauta sovitaan niin, että jos paikallista sopimusta palkkapotin jakamisesta ei synny, se jaetaan tasan kaikkien kesken.
Kaupan ylemmät ilman Tyka-korotuksia
Kaupan alalla sopimusasiat ovat vielä enemmän retuperällä kuin metsäteollisuudessa. Kaupassa ei ole käytännössä minkäänlaista sopimustoimintaa, ei edes yleisiä palkkasuosituksia.
Tämä on johtanut siihen, että kaupan ylemmät toimihenkilöt eivät ole päässeet hyötymään työmarkkinoiden yleisestä kasvu ja työllisyyssopimuksesta (Tyka). Sen määräämä syyskuun palkankorotus on jäänyt saamatta noin 30 000:lla kaupan ylemmältä toimihenkilöltä.
Valtaosa kaupan ylemmistä toimihenkilöistä jäi paitsi myös työllisyys- ja kasvusopimusta edeltävän työmarkkinaratkaisun, vuoden 2011 ns. raamisopimuksen palkankorotuksista.
”Edetään perinteisin keinoin”
Neuvotteluja kaupan alan sopimustoiminnan vakiinnuttamiseksi on vuosien mittaan jonkin verran käyty, mutta ne ovat Porokarin mukaan olleet ”aivan höpö-höpöä”.
YTN on perustanut kaupan alalle projektiryhmän, jonka tavoitteena on saada ylemmille toimihenkilöille työehtosopimus vuoteen 2016 mennessä.
Porokarin mukaan kaupan alalla ei ole Porokarin mukaan muuta tehtävissä, kuin edetä ”perinteisin keinoin” ja kentän kautta. Vaatimusten taakse pitää nostaa ”järjestöllisiä valmiuksia”.
– Pitää hakea voimaa kentän kautta, kiertotietä ei ole. Muuten nämä työehtosopimusasiat eivät tule ojennukseen, Porokari sanoo.
Ylemmillä toimihenkilöillä on muitakin sopimuksettomia aloja, kuten rakennusteollisuus, elintarviketeollisuus ja graafisella alalla.
Useimmilla kuitenkin toteutetaan ns. palkkasuosituksia. Niissä työnantajaliitto suosittaa jäsenyrityksiään antamaan työmarkkinoiden yleisen linjan mukaiset palkankorotukset myös ylemmille toimihenkilöille.
uutiskirje 
