Tilastokeskus on laskenut, että julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli viime vuonna 58 prosenttia. Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntijan Olli Savelan mukaan luku ei sinänsä ei kerro, onko se paljon vai vähän.
Pääministeri Alexander Stubbin mielestä se kuitenkin on liian paljon. Hän on vaatinut suhdeluvun laskemista 50 prosenttiin.
Niille paikkeille päästäisiinkin vain muuttamalla laskentatapaa, Savela kirjoittaa torstaina Tilastokeskuksen blogissa .
Julkisten menojen laskentakaava on EU:n tilastoviraston Eurostatin määrittelemä. Osasta julkisia menoja julkisyhteisöjen alasektoreiden kuten valtionhallinnon, paikallishallinnon, työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen väliset erät sulautetaan pois, etteivät ne tule kahteen kertaan.
Moni meno lasketaan kahteen kertaan
Mutta ei kaikkien.
Esimerkiksi valtion ja kuntien työnantajina maksamat eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksut lasketaan menoiksi, vaikka niiden saajana ovat julkisyhteisöt eli sosiaaliturvarahastot. Ne tulevat siten menoiksi kahteen kertaan, ensin maksuina eläke- ja muille sosiaaliturvarahastoille ja sitten rahastojen maksamina eläkkeinä, työttömyyskorvauksina ja sairausvakuutuskorvauksina, Savela kirjoittaa.
Nämä maksut olivat viime vuonna 6 175 miljoonaa euroa.
Myöskään sitä ei laskelmassa sulauteta pois, että valtio maksaa kiinteistöveroa kunnille.
Valtion virastot ja ministeriöt ostavat palveluja toisiltaan, samoin kunnat ostavat palveluita valtiolta. Tilastoinnin kannalta on Savelan mukaan ongelmallista, että näitä eriä ei nykyisellään pystytä täsmällisesti erittelemään. Valtion tulotiedoista hän kuitenkin päättelee, että näitä kaksinkertaisia kirjauksia on julkisen sektorin menoissa ainakin puoli miljardia euroa.
Kunnat ostavat itseltään
Myös kunnat ostavat palveluita omilta yhtiöiltään ja liikelaitoksiltaan. Nämäkin menot lasketaan kahteen kertaan sekä kunnan ostona että kyseisen yhtiön tai liikelaitoksen kuluna. Sulauttamattomia kuntasektorin sisäisiä ostoja on Savelan arvion mukaan nykyään ainakin 4 miljardia euroa.
Kaikkiaan kaksinkertaisia menoeriä on Savelan mukaan yhteensä ainakin 12 miljardia euroa. Se on 6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ilman niitä julkiset menot olisivat enintään 52 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
”Näyttää siltä, että pääministerin tavoite julkisten menojen 50 prosentin suhteesta kansantuotteeseen on hyvinkin mahdollinen. Tilastoinnille se tosin asettaa haasteita, jotta kahteen kertaan kirjatut erät saadaan tarkkaan määriteltyä ja EU:n laskentakaava muutettua”, Savela päättää.
lehti 