Tähtäimessä työtä ja työpaikkoja
EK:n mukaan teollisuus ja sen myötä työllisyys hyötyisivät lupamenettelyn sujuvoittamisesta. Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan hitaan lupamenettelyn vuoksi 3,6 miljardin euron investoinnit ovat jäissä.
– Samalla 10 000 uutta työpaikkaa jää perustamatta, Häkämies toteaa.
Suomessa teollisuushankkeilta vaadittavien lupien määrä on Euroopan suurin, kun se suhteutetaan väkilukuun. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n teettämästä tutkimuksesta.
Tutkimuksen toteuttaneet Professori Ari Ekroos ja erityisasiantuntija Matias Warsta vertasivat Suomen mallia muihin Euroopan maihin.
EK toivoo sääntelyn keventämistä ja lupamenettelyn sujuvoittamista.
– Muissakin maissa pohditaan sääntelyn keventämistä, Warsta toteaa selvityksen tuloksista.
Suomen aluehallintoviraston tavoite on selviytyä lupamenettelystä yhdessä vuodessa. Asiantuntijoiden mukaan siihen ei aina päästä, vaan lupamenettely voi kestää jopa 16 kuukautta.
Lisäksi mahdolliset valitukset kahdessa oikeusportaassa vaikeuttavat hankkeen ennakointia.
Iso-Britannian lakiin lupamenettelyn enimmäiskestoksi on määritetty neljä kuukautta.
– Se edellyttää, että hakemus saapuu viranomaisille täydellisenä, Warsta tähdentää.
Tutkijan mukaan Iso-Britanniassa viranomaisten kanssa neuvotellaan etukäteen, jotta hakemukseen ei tarvitse kesken lupaprosessin pyytää tarkennuksia.
– Saksassa hankkeet voivat tarvita useita lupia, mutta raportointivelvollisuuksia on vähennetty. Tanskassa lupavelvollisten määrää on vähennetty ja siellä on siirrytty asioimaan sähköisesti.
Alankomaissa 25 ympäristölupaa on yhdistetty, jolloin muun muassa kaivos-, rakennus- ja hakkuuluvat käsitellään yhdessä.
Suomelle ratkaisuja
Selvityksen tehneet Ekroos ja Warsta ehdottavat yhtenäistä hakemusta ja sähköistä asiointia ratkaisuksi nopeuttaa lupahallinnon toimintaa.
– Se ei tarkoita, että hakemus lähetetään sähköpostitse. Sähköinen asiointi tarjoaa muun muassa samanlaisille hakemuksille yhdenmukaista päätöstä, Ekroos toteaa.
Sähköinen järjestelmä helpottaisi valtion ja kunnan jo keräämän tiedon hyväksikäyttöä.
Lupakäsittelyä nopeuttaisi myös tarkat tiedot, mitä hakemukseen täsmällisesti halutaan. Se edellyttää viranomaisten ja luvanhakijan neuvotteluja jo ennen luvan jättämistä.
Palvelut pitäisi asiantuntijoiden mukaan saada yhdeltä luukulta, jolloin asiakkaan aikaa ja rahaa säästyy. Lisäksi asiakas voi paremmin ennakoida toimintaansa.
– Sääntelyn keventäminen ei kuitenkaan tarkoita, että lakipykälät vähenisivät, Ekroos muistuttaa.
Lupahallinnon haasteena on työn tehostaminen samalla, kun henkilöstöresurssit vähenevät.
Tähtäimessä työtä ja työpaikkoja
EK:n mukaan teollisuus ja sen myötä työllisyys hyötyisivät lupamenettelyn sujuvoittamisesta. Toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan hitaan lupamenettelyn vuoksi 3,6 miljardin euron investoinnit ovat jäissä.
– Samalla 10 000 uutta työpaikkaa jää perustamatta, Häkämies toteaa.
lehti 