Tähän asti Euroopan unionin talouskriisi on vienyt huomiota ulkopolitiikalta.
– Tilanne näyttää kääntyneen Ukrainan kriisin myötä, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tuomas Iso-Markku toteaa.
Hän muistuttaa arabikevään jälkeisestä ajasta, jolloin EU:n eurokriisi sai enemmän huomiota kuin Lähi-idän kriisit. Ukrainan kriisi on herättänyt EU:n jäsenmaat tiivistämään ja yhtenäistämään ulkopolitiikkaansa.
EU:n Venäjälle langettamat sanktiot eivät ole tuottaneet toistaiseksi toivottua tulosta.
– Diplomatian tiellä ei olla edistytty. Ukrainassa väkivalta on vain lisääntynyt, Iso-Markku toteaa.
Ulkopolitiikkaan uudet äänet
EU:n ulkopolitiikan äänenä on erityisesti Ukrainan kriisin tapauksessa totuttu kuulemaan Saksan liittokansleri Angela Merkeliä.
Nyt seurataan, mitä Italian ex-ulkoministeri Frederica Mogherini lausuu tuoreelta EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan paikaltaan seuraavien viiden vuoden aikana.
Ulkopoliittista valtaa käyttää myös Euroopan päämiehistä koostuvan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi noussut Puolan pääministeri Donald Tusk.
– Ajateltiin luoda tasapainoinen parivaljakko. Italia suhtautuu Venäjään maltillisesti, Puola hyvin kriittisesti, Iso-Markku arvioi.
Erityisesti Baltian maat ja Puola arvioivat Mogherinin asennetta Venäjää kohtaan liian pehmeäksi.
Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa Mogherini korosti tekevänsä laajaa yhteistyötä jäsenvaltioiden ulkoministereiden kanssa. Lisäksi hän lupaa vahvistaa EU:n turvallisuutta sekä edistää aseistettujen joukkojen kustannustehokkuutta.
Ranska toteuttaa EU:n Afrikan-politiikkaa
Iso-Markun mukaan Saksa on ottanut merkittävän roolin Ukrainan kriisissä.
– Kaikkien ulkopoliittisten kriisien suhteen Saksa ei ole näin aktiivinen.
EU:n Afrikan-politiikassa Ranska on määräävä toimija.
– Malin ja Keski-Afrikan tasavallan kriiseissä Ranska lähetti sotilasjoukkojaan kriisipesäkkeisiin. EU:n toiminta jäi siellä vaatimattomaksi.
Iso-Britanniakin on tutkijan mukaan merkittävä tekijä kaikissa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä, mutta ei ole aina halukas toimimaan EU:n kautta.
NATO herättää kysymyksiä
EU:n ja NATOn suhdetta Iso-Markku luonnehtii hankalaksi ja moniulotteiseksi.
– Ukrainan kriisin myötä NATO-suhdetta on ryhdytty tarkastelemaan uudelleen.
Vaikka EU:n jäsenmailla on yhteisiä ulkopoliittisia tavoitteita, NATOn roolista ollaan montaa mieltä.
Varsinkin EU:n itäiset jäsenmaat ovat hanakasti korostaneet NATO-yhteyttä. Unionissa on kuitenkin kuusi jäsenmaata, jotka eivät kuulu NATOon, Suomi mukaan luettuna.
– Ukrainan kriisi on tuonut EU:n NATO-suhteeseen enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.
uutiskirje 
