Nuorisotutkimuksen dosentti Jaana Lähteenmaa jatkaa VATT:n ylijohtajan Juhana Vartiaisen ja sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon kesällä käymää debattia työttömien aktivoimisesta Yhteiskuntapolitiikka-lehden blogissa .
Vartiainen kirjoitti kesällä Yhteiskuntapolitiikassa, että työllisyyttä rajoittavat tarjontatekijät eli ihmisten halu tehdä työtä, kun tarjolla on myös tulonsiirtoja. Hiilamo vastasi, ettei kysymys ole vapaa-ajan valitsemisesta, vaan työn kysynnässä tapahtuneista muutoksista ja piti pakkoaktivointia rankaisemisena.
”Kukaan ei kehtaa väittää…”
Lähteenmaa kummeksuu Vartiaisen käyttämää sanaa vapaamatkustaja ja katsoo ”vapaamatkustajuuden” olevan keskiössä pakottamisen legitimoinnissa. ”Kukaan ei sentään kehtaa väittää, että työttömille pitää langettaa sanktioita siksi, että lyötäisiin lyötyä.”
Hän tarttuu Hiilamon toteamukseen, että potilas voi kuolla sanktioiden seurauksena ja jatkaa, että ”potilas” eli ”sanktioiden näännyttämä työttömien joukko ennen kaikkea kituu pitkään, eikä kuole heti. Köyhän kansan kitumisesta vasta koituukin menoja Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa, jossa ihmisiä ei – konkreettisesti – ojan pohjalle heitetä.”
Kalliimpaa kuin aktivoinnin hyöty?
Tämän potilaan ”kitumisen” Lähteenmaa toteaa ehkä tulevan niin kalliiksi yhteiskunnalle, että sen tuottama kustannus on suurempi kuin aktivoinnin tuottama hyöty. Syynä on se, että äärimmäisen köyhä aiheuttaa keskimäärin niin sosiaalisektorille kuin poliisillekin enemmän kustannuksia kuin keskituloinen. Myös köyhyyden sairastavuusseuraukset kaatuvat julkisen terveydenhuollon hoidettaviksi ja ”sairaalapäivät ne vasta kalliita ovatkin yhteiskunnalle”.
Lähteemaa kysyykin, kannattaako työttömiä rangaista taloudellisilla sanktioilla, jopa toimeentulotuen leikkauksilla, kun sillä voi olla epäfunktionaalisia seurauksia kansantaloudelle. Ja edelleen: ehkä ”kaikki on saatava töihin” -retoriikka olisi syytä korvata toistaiseksi analyysilla siitä, millä hinnalla ”kaikki töihin” -politiikkaa tehdään, ihan euromääräistä hintaa tarkoittaen.
”Sivuutetaan asian inhimilliset aspektit toistaiseksi.”
lehti 