Kelan tutkimusosasto järjesti 24. marraskuuta Suomen perustuloverkoston kanssa kansainvälisen Perustulo – perusoikeudet -symposiumin Helsingissä. Pääpuhujaksi tilaisuuteen oli kutsuttu professori Evelyn Forget, joka on tutkinut Kanadan perustulokokeilun terveysvaikutuksia.
Seminaarissa keskusteltiin erityisesti perustulon yhteydestä perusoikeuksiin ja terveyteen sekä pohdittiin, voisiko perustulo olla yksi tapa turvata niin sanotut TSS-oikeudet, eli taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet.
Kansainvälisistä vieraista alustamassa olivat myös tutkija Bettina Leibetseder Johannes Keplerin yliopistosta ja Merle Haruoja Viron ihmisoikeusinstituutista. Mukana oli myös useita suomalaisyliopistojen professoreita sekä muita asiantuntijoita.
Ihmiset pysyivät terveempinä
Professori Forget tutki 70-luvulla Kanadassa Manitobassa toteutettua perustulokokeilua, joka käynnistettiin osana yleistä sosiaaliturvan uudistusta. Kokeilu osoitti, että perustulolla on positiivisia vaikutuksia terveyteen.
Vuosien 1974–78 aikana, minkä kokeilu kesti, sairaalakäynnit putosivat noin 9 prosentilla, mielenterveyssyistä johtuvat sairaalajaksot vähenivät ja niiden vuoksi hakeuduttiin ylipäänsä vähemmän vastaanotoille.
Nuoret opiskelivat pidempään, saivat ensimmäisen lapsensa myöhemmin ja tekivät vähemmän lapsia. Lisäksi opiskelijat keskeyttivät opintonsa harvemmin.
Työssäkäyvien köyhyys väheni
Kaikkein köyhimpien asema pysyi rahallisesti suurin piirtein ennallaan. He saivat suurin piirtein saman verran perustuloa kuin muita tukia, mutta pienemmällä byrokratialla. Sen sijaan työssäkäyvän köyhän toimeentuloa perustulo paransi merkittävästi.
Dauphinin alle 10 000 asukkaan pikkukaupungissa kokeilussa mukana ollut Amy Richardson, 83, kertoi perustulon myötä hänellä olleen 70-luvulla enemmän rahaa ”ylellisyyksiin”, kuten koulukirjoihin. Richardsonilla oli kuusi lasta ja hän piti kauneussalonkia kotonaan. Hänen miehensä eläköityi aikaisin terveysongelmien vuoksi.
Richardsonin mielestä perustulo nosti elintason sinne, missä sen kuuluisi olla.
– Oli varaa lisätä kermaa kahviin. Kaikki saivat saman, joten se ei ollut häpeä.
Sosiaalityöntekijät sosiaalityöhön
Tuloksissa on muutakin sellaista, mistä saattaa olla hyötyä vielä 2010-luvulla. Forgetin mukaan se toisi mahdollisesti säästöä muilla toimeentuloon liittyvillä sektoreilla.
Lisäksi sosiaalityöntekijät voisivat kontrolloinnin sijaan keskittyä olennaiseen, tekemään sosiaalityötä. Tutkimustulosten mukaan perustulo myös rohkaisee ihmisiä tekemään itsenäisiä päätöksiä, ei suinkaan passivoi heitä.
Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Kelan tutkimusosaston ja BIEN Finland – Suomen perustuloverkoston kanssa Tampereen yliopisto, VISIO, Vasemmistofoorumi, Ajatuspaja e2, HYVA – Hyvinvointivaltion vaalijat ry, EAPN-Fin, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto, Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö TVY sekä Kansan Sivistystyön Liitto KSL.
uutiskirje 
