Parlamentaarinen työryhmä esittää perusväylänpidon rahoitustason nostamista valtion budjetissa. Työryhmän mielestä teiden, ratojen ja vesiväylien pitäminen liikennöitävässä kunnossa edellyttää 150 miljoonan euron vuotuista lisärahoitusta.
Asiasta on korjausvelkatyöryhmän mielestä päätettävä ensi kevään hallitusneuvotteluissa. Asiantuntijavirkamiehistä ja kaikkien eduskuntapuolueiden edustajista koostuva työryhmä oli esityksessään yksimielinen.
Liikenneministeri Paula Risikon (kok.) johdolla mietintönsä viime perjantaina jättäneen työryhmän tehtävänä oli esittää vaihtoehtoja liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi.
Työryhmä perusti työnsä Liikenneviraston näkemykseen, jonka mukaan korjausvelka on tällä hetkellä 2,4 miljardia euroa. Velan arvioidaan kasvavan 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
Korjausvelalla tarkoitetaan väyläverkoston nykykunnon ja käytön kannalta hyvän kunnon välistä erotusta. Korjausvelkaa on kertynyt vuosien mittaan perusväylänpidon alibudjetoinnin seurauksena. Myös velan ”takaisinmaksun” esitetään tapahtuvan pitkällä aikavälillä.
Korjausvelkaa lisää myös raskaan liikenteen massojen ja mittojen kasvattaminen, jotka nostavat tiestön ja siltojen vaatimustasoa.
Maksamme velkaa
Työryhmän esityksen mukaan 100 miljoonan euron vuotuinen lisäys perusväylänpitoon pysäyttäisi korjausvelan kasvun. Korjausvelkaa kurottaisiin umpeen 50 miljoonalla eurolla vuodessa.
Lisäksi tarvitaan arviolta noin 50 miljoonan euron ostovoimakorjaus korvaamaan kustannusten nousua.
Eduskunnan käsittelyssä olevassa budjettiesityksessä perusväylänpidon määrärahat ovat noin 920 miljoonaa euroa ensi vuodella.
Parlamentaarinen työryhmä on ymmärtänyt valtiotalouden tukalaa tilannetta. Esitys pysäyttäisi väylästön rapautumisen, mutta korjausvelan ”maksusuunnitelma” ei ole erityisen kunnianhimoinen.
Työryhmän esittämällä vauhdilla korjausvelka supistuu 1,9 miljardiin euroon nykyisestä 2,4 miljardista seuraavan 12 vuoden kuluessa.
Työryhmän mielestä liikenneinvestoinnit tulee jatkossakin rahoittaa pääosin valtion talousarviosta. Budjettirahoituksen lisäksi kehotetaan tarttumaan ennakkoluulottomasti muihinkin rahoitusmalleihin.
Sellaisia ovat työryhmän mukaan elinkaarirahoitus, valtion sisäinen laina, liikennerahasto sekä hyötyjä maksaa -malli.
Liikennejärjestelmän suunnitteluun työryhmä kaipaa poliittista ohjausta ja pitkäjänteisyyttä. Työryhmä ehdottaa, että aina hallituskauden alussa laaditaan 12-vuotinen liikennepoliittinen tavoitesuunnitelma.
uutiskirje 
