Tutkijoiden mukaan nykyiset päättäjät vaativat matalapalkkaisia työmarkkinoita. Se osoittaa, että köyhyyttä eikä kasvavia tuloeroja edes pyritä torjumaan. Suomalaiset kuitenkin edelleen toivovat tasa-arvoista yhteiskuntaa, jonka ylä- ja alaluokka ovat pienet, mutta keskiluokka laaja.
Muun muassa tähän johtopäätökseen tutkijat ovat tulleet maanantaina julkaistussa Eriarvoisuuden rakenteet -kirjassa.
Hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettaessa ajateltiin muuttaa yhteiskuntaa paremmaksi paikaksi elää. Nyt uusliberalismin aikakaudella yksilöä yritetään muuttaa yhteiskunnan tarpeisiin.
– Yhteiskunta tuottaa yhdenlaista mallia, millä tavalla kansalaisen pitäisi käyttäytyä, yksi kirjan kirjoittajista, tutkimusprofessori Sakari Hänninen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toteaa.
Työttömien epäviralliset ja viralliset yhdistykset eivät ole pystyneet muuttamaan työttömien asemaa. Heidät velvoitetaan osallistumaan kuntoutukseen, koulutukseen ja muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin sanktion uhalla.
Hänninen vertaa työttömän tilannetta paroni von Münchhausenin urotekoon, jossa paroni itse nostaa itsensä suosta.
– Työtön työnhakija ei voi tuudittautua valtion tai kollektiivisten kumppanien apuun, vaan hän joutuu pärjäämään työmarkkinoilla vain omien toimenpiteidensä varassa, Hänninen kirjoittaa.
Koulutus ei enää suojaa
Kirjassa todetaan, että aikaisemmin suomalaiset pystyivät koulutuksen avulla nousemaan yhteiskuntaluokasta toiseen. Koulutus oli myös paras suoja pientä palkkaa ja työttömyyttä vastaan. Nyt korkeasti koulutetut työskentelevät projekteissa, freelancereina sekä muissa pätkä- ja silpputöissä.
– Tulot suojaavat, koulutus itsessään ei.
Luokkarajat kuitenkin lähentyvät toisiaan, jos työntekijä jääkin työttömäksi.
Kansalaiset kilpailun melskeessä
Viime kädessä yksilön on otettava itsestään vastuu. Häviäjiksi tai kyvyttömiksi määritellyt saavat syyttää itseään. Yksilön vapaus on näennäistä, toteavat tutkijat nykyilmapiiristä. Vastuuta on siirretty yhteiskunnalta yksilöille yhteiskuntaluokista riippumatta.
Kansalaisten on osallistuttava markkinoille, joilla heidän kilpailukykyään arvioidaan jatkuvasti.
Tutkijoiden mukaan kilpailu on ristiriitainen väline mm. tasa-arvon saavuttamiseksi, sillä kilpailu erottaa voittajat häviäjistä, heikot vahvoista ja kyvykkäät kyvyttömistä.
uutiskirje 
