Uskottavan julkisen talouden sopeuttamisohjelman laatiminen on seuraavan hallituksen keskeinen tehtävä. Näin toteaa talouspolitiikan arviointineuvosto tiistaina julkistetussa raportissaan.
– Suomen talouden tilanne on synkkä. Talouskasvu on lähellä nollaa, työttömyys kasvaa, ja julkisen sektorin alijäämä on suuri, neuvoston puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo totesi neuvoston tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Hallituksen finanssipolitiikka kiristyy Uusitalon mukaan tänä vuonna selvästi. Veromuutokset ja menoleikkaukset korjaavat valtion budjettitasapainoa noin 2,5 miljardilla eurolla viime vuoteen verrattuna. Finanssipoliittisten tavoitteiden saavuttaminen vaatisi tätäkin suurempia menoleikkauksia tai veronkiristyksiä.
Veronkiristyksiä on syytä siirtää
Arviointineuvosto ei kuitenkaan suosita finanssipolitiikan kiristämistä jo tehtyjen päätösten lisäksi tänä tai ensi vuonna.
Neuvoston mukaan julkisen talouden lisäsopeutukset ovat välttämättömiä, mutta ne pitää pyrkiä ajoittamaan niin, että finanssipolitiikka ei kärjistä suhdannevaihteluita.
Elleivät julkisen talouden alijäämään ja velkaan liittyvät tavoitteet asettaisi rajoitteita, hallitusta kehotettaisiin Uusitalon mukaan lisäämään julkisia menoja tai alentamaan veroja kotimaisen kysynnän ja työllisyyden elvyttämiseksi.
– Nykytilanteessa suositamme ohjelmaa, jossa julkisia menoja leikataan tai verotusta kiristetään vasta vuosina 2017 ja 2018, jolloin talous on ennusteiden mukaan lähempänä tasapainoa.
Kunnille ja valtiolla erilliset tavoitteet
Kuntatalous oli vuoden 2008 suhdannehuipussa alijäämäinen ja valtiontalouden ylijäämä suhdannetilanteeseen nähden huomattavan pieni.
Arviointineuvosto suosittaa ottamaan käyttöön kunnille ja valtiolle erilliset rakenteellisen alijäämän tavoitteet. Tavoitteiden pitäisi olla sopusoinnussa pitkän aikavälin kestävyystavoitteiden kanssa.
– Myös budjettikehysneuvotteluissa pitäisi käsitellä veroperustemuutoksia samalla tavalla kuin menomuutoksia, joilla on samanlainen vaikutus budjetin tasapainoon, Uusitalo esittää.
Hänen mukaansa rakenteelliset uudistukset, kuten eläkejärjestelmän uudistus, kohentavat julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä.
– Ne vaikuttavat julkisen sektorin alijäämään vasta 2020-luvulla.
Hyvä suppea raportti
Tiedotustilaisuuteen osallistunut entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kehui arviointineuvoston raporttia hyväksi.
– En kuitenkaan sulkisi pois ajatusta, että sopeuttaminen voitaisiin aloittaa jo ennen vuotta 2017, Urpiainen totesi.
Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman puolestaan kuvasi raporttia suppeaksi.
– Siinä ei mainita kertaakaan sanaa kilpailukyky, Korkman nauratti yleisöä.
lehti 