Pron Markku Palokangas ja SEL:n Veli-Matti Kuntonen:
Ammattiliitto Pron teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas näkee pääosin myönteiseksi SAK:n ja STTK:n yhdistymisen uudeksi keskusjärjestöksi. Hän uskoo liittojen hyötyvän taloudellisesti ja toiminnallisesti voimien yhdistämisestä. Ratkaisu vahvistaa myös jäsenten edunvalvontaa liitoissa.
– Tästä syntyy tasapainoinen kokonaisuus. Ammattiliitto Pron kannalta, joka on monialaliitto ja jolla on 60 työehtosopimusta, tämä on selkeä ratkaisu. Uudessa keskusjärjestössä ovat mukana julkinen sektori, palvelut ja teollisuus, Palokangas toteaa.
Välillistä vaikutusta järjestäytymiseen
Myös Suomen Elintarviketyöläisten Liiton SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen pitää uuden keskusjärjestön syntymisessä plussia miinuksia vahvempina. Hän muistuttaa, että uusi järjestö ei ole sopimusneuvottelujen osapuoli, vaan paremminkin neuvotteluja tukeva sateenvarjo.
Kuntonen huomauttaa, että liitot saavat neuvotteluihin vääntövoimaa niin työpaikoille kuin liitoihinkin.
– Myös Eurooppa-tason vaikuttamiseen tulee potkua, jos uuden liiton perustamiseen päädytään selvityksen jälkeen.
Kuntonen pitää ”äärettömän tärkeänä”, että saman alan työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt saadaan puhaltamaan yhteen hiileen.
– Tämä on tärkeää myös ammatillisen järjestäytymisen kannalta. Mitä vähemmän työpaikoilla on järjestäytymättömiä, sitä parempi. Työntekijäpuolella on tärkeä nähdä, että myös toimihenkilöpuolella ollaan liittojen jäseniä.
Päällekkäisyyksistä eroon
Palokankaan mukaan SAK:n ja STTK:n linjaukset ovat hyvin pitkälle samanlaisia keskeisissä edunvalvonta-asioissa.
– Keskusjärjestöt tekevät nyt vaikuttamistyötä kahteen kertaan samoissa asioissa, hän muistuttaa.
Palokangas sanoo, että nykyistä monen keskusjärjestön organisaatiota ei rakennettaisi enää, jos nyt lähdettäisiin puhtaalta pöydältä. Pitkällä aikavälillä hän uskoo, perustellen tätä pitkällä ay-kokemuksellaan, syntyvän myös nykyistä järkevämpiä liittokokonaisuuksia.
Kuntonen pitää miinuksensa, että uuden keskusjärjestön liikkumatila kantojen ottamisessa julkisuuteen on osin rajallinen.
– Ilman muuta on selvää, että yksittäisiin asioihin on entistä enemmän erilaisia, soviteltavia näkemyksiä ja painotuksia, Kuntonen sanoo.
Akava jättäytymässä sivuun
Palokankaan mukaan uusi keskusjärjestö on sitoutumaton, mutta siinä tulee olla tilaa erilaisille toimijoille.
– On täysin luonnollista, että koko poliittinen kirjo otetaan huomioon. Kaikin puolin olisi hyvä, jos myös Akava saataisiin pääosin mukaan.
Muutamissa pääkirjoituksissa uutta 1,5 miljoonan palkansaajan keskusjärjestöä on luonnehdittu liian suureksi valtakeskittymäksi.
– Kuka kysyi vastaavaa, kun työnantajia edustava EK perustettiin? Ei kukaan, Kuntonen huomauttaa.
Myös Palokangas torjuu väitteet liian suuren järjestön syntymisestä.
– Tämä on samanlainen toimintamalli, johon monessa maassa on jo menty.
Hän mainitsee esimerkkinä Itävallan, jossa työmarkkina-asioita hoidetaan kolmikantaisesti.
– Siellä on ymmärretty yhteen hiileen puhaltamisen merkitys. Siellä ei ole stubbeja venettä keikuttelemassa, Palokangas sanoo.
Akavalaisista vain Insinööriliitto on kiinnostunut uudesta keskusjärjestöstä. Kokoomuksen on epäilty vaikuttaneen taustalla akavalaisten liittojen halukkuuteen.
Kuntosen mukaan ainakin osa akavalaisista ja hyvin todennäköisesti Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on saanut kokoomukselta ohjeistusta tai hän on ainakin vetänyt omat johtopäätöksensä.
– Selvää on, että tällaiseen hankkeeseen liittyy intohimoja eri tahoilla, Kuntonen sanoo.
Valmistelussa tiivis tahti
Liittoja on pyydetty ilmoittamaan helmikuun alkupuolella osallistumisestaan uuden keskusjärjestön rakentamiseen.
– Jatkossa keskustellaan hallinnosta ja toiminnallisesta rakenteesta. Nämä ovat täysin avoinna. Yksi keskusteltavista asioista on myös isojen ja pienten liittojen vaikutusvallan jakautuminen uudessa keskusjärjestössä, Palokangas toteaa.
– Henkilöstön osalta tuskin on ongelmia, koska työstä ei ole pulaa. Olen ymmärtänyt, että puolin ja toisin henkilöstön asema turvataan yhdistymisessä, Palokangas sanoo.
uutiskirje 
