Viime vuonna kansainvälisistä kriiseistä ulkoministeri Erkki Tuomiojaa työllisti eniten Venäjän ja Ukrainan välinen kriisi. Siinä on kiinnitetty paljon huomiota Venäjän presidentin Vladimir Putinin mielenterveyteen, mutta ei juuri ollenkaan siihen, miten Venäjä itse näkee asian ja perustelee toimiaan.
Putin selvensi näkemyksiään viime syksynä muun muassa Valdai-konferenssissa Sotšissa sanomalla, ettei kylmä sota päättynyt yhteisymmärrykseen vanhojen sääntöjen säilyttämisestä tai uusien luomisesta.
– Syntyi kuva, että kylmän sodan voittajat käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja muokkasivat maailmaa omien tarpeidensa mukaisiksi. Ja jos olemassa olevat kansainvälisten suhteiden, kansainvälisen oikeuden sekä hallitsemisen ja tasapainon järjestelmät olivat poikkiteloin tämän tavoitteen kanssa, ne julistettiin joutavanpäiväisiksi ja vanhentuneiksi, ja niistä hankkiuduttiin saman tien eroon, Putin sanoi 24. lokakuuta.
”Tämä 1 300 kilometrin raja on Venäjän kannalta varmasti rauhallisin ja ongelmattomin ja tuskinpa he haluavat luoda ongelmia tälle suunnalle.”
Mitä mieltä Tuomioja on Putinin näkemyksistä?
– Kyllä se on läpikäytävä vakavasti ja todettava, että esimerkiksi tavassa hoitaa EU:n itäistä kumppanuutta on ollut piirteitä, jotka Venäjän silmissä näyttivät heitä vastaan suunnatuilta. Vaikka se ei ollut tarkoitus, niin löytyy puheita, jotka ruokkivat tällaista käsitystä. Se on hyvä ottaa huomioon, jos halutaan välttää tilanteen kärjistyminen edelleen, Tuomioja sanoo Viikkolehden haastattelussa.
– Se ei tietenkään luo mitään oikeutusta sille, mitä Venäjä on tehnyt kansainvälisen oikeuden ja sopimusten rikkomisessa. Mutta on tässä ollut vaihe, jolloin Venäjään on suhtauduttu ylimielisesti ja se on ollut monille heille ehkä isoin asia, että he olivat supervalta ja äkkiä he eivät olleet muun maailman silmissä mitään.
Mitä Venäjä tahtoo?
Tuomioja pohtii, mitä Venäjä oikein tahtoo. Onko sillä suuri suunnitelma Neuvostoliiton rajojen tai jopa Venäjän imperiumin rajojen palauttamiseksi? Siihen hän ei usko, vaikka tällainenkin haavekuva on joillakin olemassa.
Toisaalta Tuomioja pitää Venäjän toimintaa reaktiivisena. Hän viittaa kriisiin aloittaneeseen EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimukseen, jossa Venäjä ensin painosti Ukrainaa, sitten sopimuksen kaatuminen synnytti Maidan-liikkeen ja lopulta Venäjän vastaus vallan vaihtumiseen Ukrainassa oli Krimin haltuunotto. Ja kun elo-syyskuussa näytti siltä, että Ukrainan armeija voisi ottaa Donetskia ja Luhanskia myöten separatistialueet takaisin hallintaansa, niin Venäjä ei sallinut sitä, vaan lisäsi väliintuloaan.
Tuomiojan mukaan Venäjä ei tällä hetkellä halua laajentaa sotaa, mutta ei myöskään hyväksy sotilaallista tappiota separatisteille. Hän uskoo Venäjälle tulleen kuitenkin yllätyksenä, miten kalliiksi kriisi tulee ilman sanktioitakin. Luottamus Venäjän talouteen on romahtanut.
Konflikti tulee luultua kalliimmaksi, mutta vaikuttavatko pakotteet kuitenkaan Venäjän toimintaan?
– Se onkin juuri iso kysymys. Venäjä tuntuu tällä hetkellä olevan lievässä neuvottomuuden tilassa, koska asiat eivät menneetkään niin kuin ajateltiin tai toivottiin. Nyt kun kustannukset kasvavat päivä päivältä, niin mielellään etsittäisiin jotain ulospääsyä, mutta riittävästi tahtoa tai oikeita ehtoja ei ole vielä löytynyt. Euroopan puolella on ollut tärkeä sanoa, ettei pakotteiden tarkoitus ole tuottaa pysyvää vahinkoa, vaan tukea poliittisen ratkaisun toteuttamista.
Pitääkö tässä olla vaan kärsivällinen, että pakotteet alkavat vaikuttaa ja pitääkö niitä kiristää, jos eivät jossain ajassa ala vaikuttaa?
– Ei tarvitse välttämättä kiristää, jos ei tapahdu jonkinlaista eskalaatiota, koska pakotteiden vaikutukset kasvavat koko ajan.
Kahdenväliset yhteydet jatkuvat
Tuomioja muistuttaa, että pakotteista huolimatta Suomen ja Venäjän kahdenväliset yhteydet toimivat monilla tasoilla.
– Me emme keskustele pakotteista, ne ovat EU:n asia. Samanaikaisesti halutaan pitää huoli siitä, että tästä ei synny mitään kahdenvälisiä ongelma – niin kuin ei ole syntynyt. Tämä 1 300 kilometrin raja on Venäjän kannalta varmasti rauhallisin ja ongelmattomin ja tuskinpa he haluavat luoda ongelmia tälle suunnalle.
Tuomioja muistuttaa, että käytännöllinen rajat ylittävä yhteistyö – pohjoinen ulottuvuus, Itämeren maiden neuvosto, Arktinen neuvosto – ovat jatkuneet normaalisti, koska kaikki pitävät niitä hyödyllisenä eikä kukaan ole halunnut tuoda niihin vastakkaisuutta. Ne eivät myöskään kuulu muutoin sanktioiden piiriin, mutta uusien projektien rahoitus on pysäytetty.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja puhuu Kansan Uutisten Viikkolehden haastattelussa myös terrorismista ja Suomen pakolaiskiintiön nostamisesta. Lue koko haastattelu näköislehdestä.
lehti 