Kokoomuksen vaalibudjetti kevään eduskuntavaaleihin on pudonnut yli kolmanneksella viime eduskuntavaaleista. Vuoden 2001 vaaleihin saatiin kokoon yli 1,6 miljoonan euron potti, kun nyt vaaleihin lähdetään miljoonan euron budjetilla.
– Miljoonalla saadaan kasaan aivan hyvä ja näkyvä kampanja, luottaa kokoomuksen hallintopäällikkö Timo Elo.
Vaalirahoituslain tiukkenemisella ja lahjoittajien ilmoittamispakolla Elo ei usko olevan mitään tekemistä vaalibudjetin kutistumisen kanssa.
Kansanedustajapaikkojen väheneminen kuudella edellisvaaleista on tehnyt loven kokoomuksen kassaan. Elon mukaan toinen selittävä tekijä on taloudellinen taantuma. Ulkopuoliset tukijat ovat pitäneet kukkaroidensa nyörejä tiukemmalla.
Vaaleissa eniten rahaa palaa Elon mukaan kampanjan suunnitteluun ja medianäkyvyyden ostamiseen.
Rahahanoja pantu kiinni
Sosialidemokraatit lähtevät tällä kerralla vaaleihin kokoomusta suuremmalla budjetilla. Noin 1,5 miljoonan euron vaalibudjetti on ylivoimaisesti puolueista suurin ja noin 100 000 euroa enemmän kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.
Taannoinen kohu vaalirahoituksen ympärillä on puoluesihteeri Reijo Paanasen mukaan jonkin verran hankaloittanut sekä puolueen että yksittäisten ehdokkaiden varainhankintaa.
– Moni yritys ja yhteisö on tehnyt linjapäätöksen ja laittaneet kaikki tukihanat kiinni.
Varainhankintaan se on vaikuttanut Paanasen mukaan niin, että avustukset hankitaan pienempinä puroina suoraan kansalaisilta.
– On kuitenkin ison kulttuurimuutoksen takana, että ehdokkaat tohtivat pyytää vaalirahoitusta, ja pyytämättä ei saa mitään.
SDP näkyy televisiossa ja printtimediassa. Panostuksia tehdään myös sosiaaliseen mediaan.
– Valtaosa äänistä ei tule somesta, mutta vaalien yhteydessä pitää kokeilla, mitkä asiat siellä toimivat ja mitkä eivät.
Sotasalaisuuksia ei paljasteta
Keskusta ilmoittaa vaalibudjetikseen 900 000 euroa. Se on 200 000 vähemmän kuin viime vaaleissa.
Puoluesihteeri Timo Laaninen pitää vaalibudjettia laskusta huolimatta kohtuullisena. Puolue menetti 16 paikkaa viime vaaleissa.
– Pääosa vaalilaskuista maksetaan puolue- ja viestintätuesta. Varainhankinnalla ei ole saatu aukkoa paikattua, vaikka lupaavia hankkeita on käynnissä.
Vaalirahoituslain muutos ei ole keskustaan vaikuttanut.
– Sitä on jo hyvin opiskeltu, harjoiteltu ja opittu.
Laaninen on vaitonainen keskustan kampanjasuunnitelmista. Ne ovat kuulemma ”vähän sotasalaisuuksiakin”.
– Olemme läsnä perinteisessä printtimediassa ja televisiossa. Mukaan tulee myös sähköinen maailma, some ja erilaiset digitaaliset julkaisut.
Turuille ja toreille
Perussuomalaisten viime vaalien jytky toi toisen ison jytkyn puoluetukeen. Kansanedustajien määrä Arkadianmäellä kasvoi kerta heitolla 34:llä ja toi puolueen kassaan miljoonia.
Puolueen vaalibudjetti on kasvanut viimekertaisesta 300 000 eurosta 700 000 euroon.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin mukaan puolueen vaurastuminen ei näy suoraan vaaleissa.
– Puoluetuki on eduskuntaryhmän rahaa eduskuntaryhmän toimintaan. Ei sitä voi käyttää vaalikamppailussa.
Merkittävin rahareikä on Soinin mukaan kymmenen ihmisen palkkakulut.
Soini lupaa perussuomalaisilta hyvän vaalikampanjan.
– Siinä satsataan erityisesti ihmisten kanssa olemiseen toreilla, turuilla ja marketeissa.
Kampanja jo alkanut
Vasemmistoliitto on onnistunut kasvattamaan vaalibudjettiaan vajaalla 100 00 eurolla edellisestä kerrasta. Nyt vaaleihin on budjetoitu 700 000 euroa.
– Tämä on onnistunut nelivuotisella talouden sopeuttamisohjelmalla, kertoo puoluesihteeri Marko Varajärvi.
Vaalirahoituslain muutos ei Varajärven mukaan vasemmistoliiton varainkeräykseen. Ulkopuolisia rahoittajia ei puolueella juurikaan ole. Arpajaisia ja keräyksiä järjestetään kuten ennenkin.
– Yksilötasolla se vaikuttaa. Ehdokkailta tulee viestejä, että rahan kerääminen on vaikeampaa kuin aikaisemmin.
Vasemmistoliiton vaalikampanja on Varajärven mukaan jo käynnistynyt. Viime viikonloppuna vuokratun pakettiauton matkamittariin kertyi 2 366,4 kilometriä. Road show kiersi 14 paikkakunnalla ja jokaisessa vaalipiirissä.
”Tienhaaravaalit”
Vihreät lähtevät vaaleihin 360 000 euron budjetilla. Se on samaa luokkaa kuin viime kerralla. Rahojen kokoaminen on puoluesihteeri Lasse Miettisen mukaan vaatinut äärimmäistä ponnistusta, sillä puolueen kansanedustajapaikat hupenivat viime vaaleissa kolmanneksella, 15:stä kymmeneen.
– Katsoimme, että vaalirahat on vain pakko repiä jostakin. Edessä ovat tärkeät tienhaaravaalit.
Vaalirahoituslain muutos ei ole vaikuttanut vihreiden varainhankintaan millään tavalla. Puolue ei ole ennenkään nauttinut isojen yritysten tai säätiöiden lahjoituksista.
Vihreiden puoluetuen ulkopuolinen rahoitus koostuu Miettisen mukaan mikrolahjoituksista. Ihmiset lahjoittavat muutaman kympin tai satasen.
Ruotsalaisen kansanpuolueen vaalibudjetiksi on kerrottu 800 000 euroa. Se on noin 150 000 euroa vähemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Kristillisdemokraatit lähtevän vaaleihin 500 000 euron budjetilla, mikä on saman verran kuin vuonna 2011.
uutiskirje 
