Pakolaisjärjestöt ja Väestöliitto ovat tyytyväisiä, että eduskunnassa käsitellään lakiesitystä, joka laajentaisi paperittomien oikeutta terveyspalveluihin. Mikäli esitys toteutuu, paperittomien oikeus terveydenhuoltoon laajenisi koskemaan välttämättömiä palveluita, kun tällä hetkellä paperittomilla on Suomessa oikeus vain kiireelliseen hoitoon.
Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan esimerkiksi äkillisen sairastumisen, vamman tai pitkäaikaissairauden vaikeutumisen vaatimaa hoitoa. Lakiesityksen tavoitteena on turvata riittävät palvelut nykyistä paremmin niille ulkomaiden kansalaisille, joilla ei ole tai joille ei voida myöntää pitkäaikaista oleskelulupaa. Taustalla on ollut huoli tämän väestöryhmän kokemista terveysongelmista ja siitä, että oleskelun luvattomuudesta johtuen heillä ei aina ole pääsyä tai on vain rajallinen pääsy terveyspalveluihin.
Erityisen haavoittuvia ryhmiä ovat paperittomat lapset ja raskaana olevat naiset, jotka jatkossa pääsisivät raskaudenseurantaan. Lapset saisivat saman oikeuden laajoihin terveyspalveluihin kuin suomalaisetkin. Kaiken kaikkiaan Suomessa oleskelee arvion mukaan noin kolmisen tuhatta paperitonta henkilöä.
– Suomessa oleskelee myös raskaana olevia paperittomia sekä paperittomia lapsia. Heidän pääsynsä terveyspalveluihin tulee turvata ensi tilassa. On myös varmistettava, ettei hoidon tosiasiallisten kustannusten periminen jatkossa estä hoitoon hakeutumista, sanoo Meri Korniloff Pakolaisneuvonta ry:n Paperittomat-hankkeesta.
Järjestöjen mukaan oikeus terveyspalveluihin on perus- ja ihmisoikeus, joka kuuluu jokaiselle taustasta tai oleskeluoikeudesta riippumatta. Suomi on sitoutunut turvaamaan oikeuden kaikille omien rajojensa sisäpuolella oleskeleville muun muassa YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa sopimuksessa (TSS-sopimus), lasten oikeuksien yleissopimuksessa sekä Suomen perustuslaissa.
TSS-sopimuksen toimeenpanoa valvova komitea antoi vuoden 2014 lopulla Suomelle suosituksen turvata paperittomien pääsyn välittömiin terveyspalveluihin.
– Tämänhetkinen lainsäädäntö on inhimillisesti katsoen täysin kestämätön sekä Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden minimivaatimusten vastainen, sanoo Heikki Kerkkänen Väestöliitosta.
Väestöliitto toivoo, että haavoittuvassa asemassa olevien ulkomaalaisten oikeus terveyteen toteutuu sekä lain tasolla että käytännössä. Terveyspalveluja tulisi antaa terveydentilan, ei oleskelustatuksen mukaan.
uutiskirje 
