Euroopan sosiaalirahasto (ESR) aloittanut Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman Suomessa. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta on yksi ohjelman teemoista. ESR:n rahoitusta jakavat sosiaali- ja terveysministeriö, jonka rahoitus kohdistuu valtakunnallisiin teemoihin, sekä alueellisesti ELY-keskukset.
Hankkeet keskittyvät muun muassa sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden kehittämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön ensimmäinen hankehaku on juuri päättynyt.
– Hankehaku kohdistuu vaikeimmassa työmarkkina-asemassa oleviin henkilöihin ja heidän tukemiseensa sekä heidän sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden tehostamiseen. Palveluita halutaan kehittää niin, että vaikeasti työllistyvien työ- ja toimintakykyä saataisiin parannettua. Tavoitteena on, että he pääsisivät näin lähemmäksi työelämää, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön virkamies Eveliina Pöyhönen.
Tulevia valtakunnallisia hankkeita ovat esimerkiksi vammaisten osuuskuntatoimintaa kehittävä hanke, sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen hanke sekä osatyökykyisten työllistymisen kehittämishanke.
– Lähdemme siitä, että kaikissa hankkeissa tulisi olla asiakkaita mukana ja he ovat osallisia hankkeen kehittämistyössä, eivätkä vain palveluiden kohteena, Pöyhönen sanoo.
Sosiaalinen osuus -valtakunnallisesta teemasta tullaan ohjelman aikana rahoittamaan kymmeniä hankkeita vuosia 2014–2020. Ensimmäisten hankkeiden piirissä arvioidaan olevan noin 2 000 henkilöä. Uusia hakuja on tarkoitus järjestää muutaman kerran vuodessa.
Suomessa hankkeita koordinoi Sokra- ja SOLMU-hankkeet
Osallisuutta edistävillä ESR-hankkeilla on tällä ohjelmakaudella tukenaan kaksi koordinoivaa hanketta, THL:n Sokra- ja TTL:n SOLMU-hankkeet. Sokra toimii Suomessa viidellä alueella: hankkeen Itä- ja Pohjois-Suomen aluekoordinaatiosta vastaa Diakonia-ammattikorkeakoulu ISEA-osahankkeen kautta.
– Tärkeää osallisuuden ja työ- ja toimintakyvyn kehittämisessä on saada yhteisön ideat mukaan ja vahvistaa myönteisiä asioita. Monesti kehittämistä tehdään hankkeissa, jotka saavat nyt koordinoinnista avukseen hyödyllisiä verkostoja, kertoo SOLMU-koordinaatiohanketta Työterveyslaitoksella vetävä erikoistutkija Minna Savinainen.
Koordinaatiohankkeilla pyritään lisäämään hankkeiden vaikuttavuutta. Ne toimivat alueorganisaatioidensa avulla yhteistyössä kuntien, ELY-keskusten ja ministeriöiden kanssa ja välittävät tietoa. Ne myös verkottavat hankkeita keskenään, jotta yhteistyön avulla sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden teemalle saadaan enemmän näkyvyyttä ja uusia toimintamalleja löydettäisiin.
Työttömyys ja köyhyys eivät ainoita syitä kokea osattomuutta
Työttömien määrä on kasvanut 27 000 hengellä viime vuoden aikana. Melkein viidesosalla työttömistä on hyvin vähän tai ei lainkaan työkokemusta. Moni meistä on tahtomattaan syrjässä.
Suomalaisten hyvinvointi 2014 -tutkimuksen mukaan köyhyys jakaa kansaa. Köyhyyden rinnalla ja sen lisäksi on myös muuta osattomuutta. Esimerkiksi heikko elämänlaatu lisää osattomuuden kokemuksia. Haavoittuvimpia ryhmiä ovat syrjintää ja ennakkoluuloja kohtaavat ihmiset, kuten romanit, vammaiset henkilöt sekä tietyt maahanmuuttajaryhmät.
– Suomalaisen hyvinvointivaltion pohja vuotaa. Eriarvoisuus on tuhlausta: tuhlaamme ihmisten kykyjä seisottamalla heitä jonoissa ja pitämällä heitä kortistoissa, sanoo hyvinvointipolitiikan professori Juho Saari.
Saaren mukaan huono-osaisuus määrittyy paitsi yhteiskunnallisen aseman, myös koetun arvostuksen mukaan. Osallisuus kytkeytyy köyhyyteen, huono-osaisuuteen ja työ- ja toimintakykyyn. Tärkeitä ovat myös vuorovaikutus ja yhteisöihin kuuluminen.
uutiskirje 
