Harmaa raha palveluihin
Harmaan talouden kuriin pistäminen ja verovuotojen tukkiminen veroparatiiseihin tasapainottaisi useilla miljardeilla valtiontaloutta. Etenkään oikeistopuolueita tämä ei kiinnosta. Päinvastoin kokoomus ja rkp ovat jarrumiehiä.
Seuraavan hallituksen on päätettävä harmaan talouden torjunnan jatkamisesta ja lisäresursseista, joiden poistaminen tänä vuonna merkitsi lähes katastrofaalista laskua nykyisen harmaan talouden torjunnan tasoon.
Harmaan talouden torjuntaan tarvittaisiin yli hallituskausien ulottuva ohjelma. Lainsäätäjät, rikostutkijat ja oikeuslaitos toimivat jälkijunassa. Käytännössä suuri ongelma on viranomaistoiminnan hajanaisuus.
Harmaaseen talouteen tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä, parempaa valvontaa ja kovempia rangaistuksia. Avainasemassa on rangaistuksen odotusarvo: tärkeää on kiinnijäämisriskin vahvistaminen. Törkeiden talousrikosten rangaistuksia tulisi nostaa nykyisestä kuudesta vuodesta neljään vuoteen.
Miljardien valuminen veroparatiiseihin voidaan estää muun muassa maakohtaisella kirjanpidolla, rahoitusmarkkinaverolla ja automaattisella tietojen vaihdolla.
Tehtäviä taidepolitiikalle
Kysyttäessä moni poliitikko heiluttaa kulttuurilippua korostaen taiteen tuomaa lisäarvoa: terveyttä, hyvinvointia, verotuloja, työtä, kulttuuria vientituotteena.
Claes Andersson muistutti Vasemmiston vaalibileissä Tavastialla, että kulttuuriin satsaaminen on satsaamista maapallon tulevaisuuteen.
Anderssonin viesti oli yksiselitteinen:
– Vasemmistoliitto on aina ollut kulttuuripuolue ja sitä sen on edelleen oltava.
Taiteelle ei voi asettaa tehtävää, mutta taide- ja kulttuuripolitiikalle voi.
Helsingin Sanomat kiittää Vasemmiston vaaliohjelman olevan taiteen ja kulttuurin kannalta ”ehdottomasti laajin, käytännönläheisin ja yksityiskohtaisin”.
Tulevalla hallituskaudella tehtävää riittää: Taiteilijoiden sosiaaliturva, kirjastojen, museoiden ja muiden julkisten kulttuurilaitosten toimintaedellytysten varmistaminen, kulttuuripalveluiden arvonlisäveron pitäminen alennetussa luokassa jne.
Taidetta ei (yleensä) voi syödä, mutta taiteilijan on syötävä. Silti taidepolitiikan ei tarvitse olla vain puhetta rahanjaosta.
Kulttuuri ansaitsee enemmän.
Liikunnalla valtion velka kuriin
Kansa tietää, että istuminen tappaa, mutta politiikassa siitä ei puhuta. Yhdellä viikolla kiivaimman vaalikampanjoinnin aikaan tuli uutinen, jonka mukaan varusmiehet ovat lihavampia kuin koskaan ja toinen, jonka mukaan tarhaikäiset lapsetkin liikkuvat liian vähän.
Silti liikunta ei liikuta.
Erityisesti suurimpien puolueiden suurin huoli tuntuu olevan se, että valtio velkaantuu runsaan viisi miljardia euroa vuodessa. Liikunnan lisäämisestä ne eivät kuitenkaan juuri puhu, vaikka liikkumattomuus maksaa Suomelle UKK-instituutin mukaan jopa 3-4 miljardia euroa vuodessa.
– Laskelma sisältää sairauksista aiheutuvan hoidon, menetettyjen työvuosien, ennenaikaisten eläköitymisten ja kuolemien sekä sairauslomien aiheuttamat taloudelliset vaikutukset, UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari sanoi Ylellä huhtikuun alussa.
Valtion liikuntaneuvostokin toteaa, että väestön liikunnan edistäminen on keino vaikuttaa terveyteen ja toimintakykyyn, koululaisten oppimiseen, työurien pituuteen ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeeseen, sosiaalisesta hyvinvoinnista puhumattakaan.
Laajimmin vaaliohjelmassa liikuntaan paneutuu vasemmistoliitto.
Ympäristö tarvitsee norminsa
Energia-asioista on tullut vaalikeskustelujen valtavirtaa, mutta ympäristöstä ei juuri puhuta. Ei puhuta enää ilmastostakaan, eikä puhuttu vuoden 2011 vaalien allakaan, mutta sitä edellisten vaalien aikaan puhuttiin.
Sitten tuli talouden alamäki.
Nyt ympäristöjärjestöt ovat yrittäneet vaalien alla nostaa keskusteluun esimerkiksi ympäristöministeriön aseman.
”Ilman itsenäistä ympäristöhallintoa ympäristönsuojelun tila heikentyy vääjäämättä. Samalla kansalaisten oikeusturva ja elinympäristöt heikkenisivät”, kuusi suomalaista ympäristöjärjestöä totesi huhtikuun alussa.
Ne muistuttivat, että lupa- ja valvontaviranomaisten sekä tuomioistuinten resurssit on turvattava, koska vain näin voidaan taata luonnon monimuotoisuus, toimivat ekosysteemipalvelut, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä laadukas ja turvallinen elinympäristö.
WWF huomautti, että norminpurkukeskustelulla sahataan äänestäjiä linssiin. Sen mukaan ympäristönormien säätämiselle on painavat syyt.
Järjestöt muistuttavat myös esimerkiksi viimeisten vapaiden virtavesien ja luonnontilaisten soiden tulevaisuudesta, Itämeren puhdistusten rahoituksesta, kivihiilestä luopumisesta ja valtion metsien hakkuista.
Kyllä feminismille, ei rasismille
Ruotsin Feministinen aloite (FI) sai ensimmäisen europarlamentaarikkonsa viime kevään vaaleissa. Puolue kampanjoi voimakkaasti Ruotsidemokraattien rasistista linjaa vastaan.
Rasismi ja naisviha kietoutuvat Suomessakin yhteen ja Naisasialiitto Unionin Feministiset vaalit -kampanja nostaakin rasismin vastustamisen yhdeksi teemaksi.
Oikeistopopulisteja ja antifeministejä yhdistää usko kodin, perheen ja kansakunnan kolmiyhteyteen. ”Feminismi uhkaa sitä, koska se vaatii biologiseen järjestykseen perustuvan perinteisen patriarkaalisen yhteiskunnan purkamista”, kirjoittaa Unionin puheenjohtaja Katju Aro.
Vasemmistonaisten vaaliohjelmassa nimetään hyvinvointivaltion elvyttäminen Suomen suurimmaksi naiskysymykseksi. Hyvinvointivaltio takaa parhaimmillaan kaikille hyvät julkiset palvelut, jotka rahoitetaan oikeudenmukaisella verotuksella. Se turvaa naisille hyvän työelämän ja mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen elämään. Keinoksi edelliseen ehdotetaan mm. äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan yhdistämistä 6+6+6-malliksi.
Hyvinvointivaltion ylläpito vaatii rahaa, mutta tasa-arvo ei ole vain taloudellinen kysymys. Tasa-arvo on myös vapautta, kaikille sukupuolille. Älä munaa. Äänestä feministiä, kehottaa Vasemmistonaiset.
uutiskirje 
