Rauhanliitto ja Sadankomitea pitävät tulo- ja hyvinvointierojen kasvua merkittävimpänä turvallisuusuhkana. Asia selviää järjestöjen laatimasta hallitusohjelmatavoitteesta.
Järjestöjen mielestä riski kasvaa, jos leikkauksia tehdään koulutus- ja nuorisopolitiikassa, työllistämisessä, sosiaalietuuksissa tai terveydenhoidossa.
Järjestöt huomauttavat, että aiempien leikkausten seurauksena elinajanodote on laskenut merkittävästi alimmissa tuloluokissa johtuen pitkäaikaisesta työttömyydestä ja sen seurannaisvaikutuksista. Lisäksi talouden taantuma ja siitä johtuva suurtyöttömyys ruokkivat asenteiden jyrkkenemistä erityisesti pakolaisia, maahanmuuttajia ja yhteiskunnallisesti syrjäytyneitä kohtaan.
Toinen vakava uhka on ilmastonmuutos. Se yhdessä väestönkasvun ja talouskriisien kanssa vaatii Suomen päättäjiltä vastatoimia ja varautumista. Järjestöjen mielestä näitä uhkia torjutaan keskittymällä kansainväliseen yhteistyöhön ja lisäämällä kehitysyhteistyö- ja ilmastorahoitusta.
Lisäksi Suomen pitäisi parantaa yhteiskunnan hyvinvointi-, koulutus- ja terveyspalvelujen laatua ja saatavuutta.
Konflikti ei ratkea sotimalla
Sadankomitea ja Rauhanliitto toteavat, että maailman käynnissä oleviin konflikteihin ei ole sotilaallista ratkaisua.
Sen sijaan esimerkiksi Ukrainan kriisiä, Syyrian sisällissotaa ja Lähi-idän konflikteja voidaan ratkaista laittamalla nykyistä enemmän voimavaroja sovittelu-, konfliktinratkaisu- ja rauhanrakentamistyöhön sekä suoraan, paikan päällä vaikuttavaan tukeen.
Järjestöjen mielestä Suomen ei pidä liittyä Pohjois-Atlantin sotilasliitto Natoon, koska jäsenyys heikentäisi Itämeren alueen turvallisuutta. Jäsenyys sitoisi Suomen sotilasliiton strategiaan, jonka yksi osa on varautuminen taktisten ydinaseiden käyttöön Euroopassa.
Järjestöjen mielestä Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, eikä Suomella ole kiistoja naapurivaltioiden kanssa.
Järjestöt toivovat, että armeijan lisärahoitusta harkitaan uudelleen. Parlamentaarinen selvitystyöryhmä suosittaa 150 miljoonan euron lisäystä asehankintoihin vuosina 2016 – 2020.
Rauhanjärjestöjen mielestä armeija ei voi olla irrallinen saareke, johon talouskehitys, kestävyysvaje tai valtion menojen leikkaustarve eivät kohdistu.
EU:n pitäisi olla yksiäänisempi
Rauhanjärjestöt kannattavat Euroopan unionin (EU) yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä ja syventämistä. EU on luonut vakautta ja turvallisuutta unionin jäsenmaiden keskuuteen ja koko Eurooppaan.
EU:n turvallisuusstrategiaa pitäisi uudistaa, jossa yksi avainkysymys on kestävän kehityksen saavuttaminen ja yhteisen rauhanrakentamisen roolin vahvistaminen. Tavoitteena olisi oltava nykyistä yksiäänisempi ja poliittisesti vaikutusvaltaisempi EU.
uutiskirje 
